Miten alueuudistus muutti lääkärin työtä?

Haimme vastausta Pohjois-Savosta ja Siun sotesta. Ilmassa on rohkaisevia merkkejä: integraatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä etenee.

– Lääkäri- ja hoitajatyövoiman tilanne on suhteellisen hyvä Pyörön terveysasemalla, mainitsee Annukka Ojala.

Terveyskeskuslääkäri Annukka Ojala työskentelee Pyörön terveysasemalla Kuopiossa.

Vuodessa on tapahtunut paljon. Jonot ovat lyhentyneet järkevän mittaisiksi. Resursseja on kohdistettu akuutista hoidosta kiireettömään. Hoidon tarpeen arviointia on lisätty, ja lääkärin vastaanotolle tulevat vain ne, jotka sinne oikeasti kuuluvat. 

Jos potilas käyttää terveysasemaa paljon, hänelle on nimetty lääkäri. Etävastaanottoja ei ole.

– Käytännön työssä näkyy eniten se, että kommunikaatio perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on joissakin asioissa parantunut, Ojala kertoo.

– Esimerkiksi lasten puolella on konsultteja, joille voi soittaa terveysasemalta. 

Pompottelua Ojalan mukaan esiintyy edelleen, ja se on hänestä valitettavaa. Toki tässä on eroja eri erikoisaloilla. Hän toivoisi potilaan etu edellä -ajattelun etenevän erikoissairaanhoidon yhteistyössä.

Kehitettävää on myös linkissä sosiaalitoimeen.

– Sosiaalityöntekijän kiinni saaminen ja konsultoiminen voisi olla helpompaa ja kevyempää. Meillä on paljon sosiaalipuolta tarvitsevia potilaita, hän sanoo.

– Työn hallinnan tunne pitäisi voida säilyttää, tähdentää Annukka Ojala.

Palveluntarve kasvaa

Työn määrässä Ojala ei ole nähnyt muutoksia parempaan.

– Palveluntarve kasvaa ja suositukset sekä kontrollikäynnit lisääntyvät. Työn hallinnan tunne pitäisi voida säilyttää, hän kertoo.

Lue lisää: Santeri Seppälä hoitotakuusta: Kevennys ei ole peruspalvelujen heikennys, mutta nopeaa säästöä ei ole luvassa

Pyörössä lääkäri- ja hoitajatyötilanne on vielä suhteellisen hyvä. Muualla Kuopiossa, kuten pääterveysasemalla, lääkäripula jatkuu. Perusterveydenhuollon hoitotakuun muuttaminen kolmeen kuukauteen antaa Ojalan mielestä tässä mielessä lisää pelivaraa.

– Potilaita ei silti tietenkään pidetä jonossa, jos aika pystytään tarjoamaan aiemmin.

– Sosiaalityöntekijän kiinni saaminen ja konsultoiminen voisi olla helpompaa ja kevyempää, Annukka Ojala arvioi.

Vastaanottoa useilla työpisteillä pohditaan

Pohjois-Karjalassa integroituminen on pidemmällä kuin monella muulla alueella. Siun sote toimi kuntayhtymänä usean vuoden ennen alueuudistusta.

– Tehtävää riittää silti, ja oikeaan suuntaan ollaan menossa, kertoo kehittämisylilääkäri Kristian Taipale .

Parhaillaan mietitään, voisiko osalla terveyskeskuslääkäreistä olla vastaanotto useassa työpisteessä. Asiaa selvitetään paikallisesti, koska alueiden tarpeet vaihtelevat. Työnteon uudet tavat pohditaan työnantajan ja työntekijöiden kesken.

Taustalla ovat palveluverkon muutokset. Pisteiden määrä pysyy lähes ennallaan, mutta profiili muuttuu. Etäpalvelut voidaan tuottaa aiempaa pidempien matkojen päästä, mutta suuresta osassa pisteitä lähipalvelut säilyvät.

– Pyrimme tarjoamaan palveluja nykyisten hoitotakuusäännösten mukaisesti, ja tämän tavoitteen muuttamisesta ei ole toistaiseksi suunnitelmia, Taipale kertoo.

Punnittuja ratkaisuja

Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat alijäämäisiä, ja yt-neuvotteluja on käynnissä monessa paikassa. Taipale sanoo, että julkisessa keskustelussa tilanteen syyksi sanotaan usein hyvinvointialueiden rakenne. Hänestä vastaus on liian helppo. 

– Monet kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti, ja samaan aikaan väestö ikääntyy jatkuvasti. Kaikki nämä trendit vaikuttavat siihen, että palvelujärjestelmä on koetuksella. 

Lue lisää: Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lakimuutoksia

Taipale painottaa, että tärkeää on tehdä harkittuja ratkaisuja. Suuri muutos on hoitotakuun väljentäminen ja Kela-korvausten nostaminen samanaikaisesti.

– Tämän vaikutuksista ei ole keskusteltu kovin paljon.