Mittava EU-rahoitus vahvistaa myös Suomen omaa uhkiin varautumista

– On parempi, että varastot ovat täällä, sanoo STM:n Taneli Puumalainen.

Turvallisuus ja terveys -osaston osastopäällikkö Taneli Puumalainen

Suomi on saanut Euroopan unionilta suuren investoinnin, yhteensä yli 300 miljoonaa euroa, terveysuhkiin varautumiseen.

Rahalla perustetaan EU:n yhteiseen käyttöön tarkoitetut valmiusvarastot. Ne eivät korvaa omaa kansallista varautumista, mutta tuovat siihen merkittävän lisävahvistuksen, arvioi osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi on parempi, että varastot ovat täällä kuin hankalan merimatkan tai epävarman lentomatkan päässä, hän toteaa.

Hieman ennen joulua varmistuneen 62 miljoonan euron lisärahoituksen painopisteenä on lääkinnällinen varautuminen uhkiin, joissa haavoittuu runsaasti ihmisiä lyhyen ajan sisällä. Tällaisia ovat esimerkiksi suuren luokan terrorismiteot, laajat aseelliset konfliktit tai suuronnettomuudet, kuten maanjäristykset.

Ensivaiheen hoitoon tarvittavat materiaalit varataan noin 30 000 uhrille.

Varastoon tulee muun muassa vahvoja kipulääkkeitä, anestesia-aineita, kontaminoitujen vammojen hoitamiseen tarvittavia antibiootteja, kuivaplasmaa, verensiirtovälineistöä sekä murtumien hoidon välineistöä.

Lisäksi varastoidaan yleisimpiä kriittisiä antibiootteja, koska niistä on ollut useassa EU-maassa pulaa viime ja kuluvan talven aikana.

Suomalaisten auttajien reservi

Lisärahoitus tulee jo aiemmin viime vuonna myönnetyn 242 miljoonan euron rahoituksen päälle. Tämä suurempi potti on suunnattu ensisijaisesti kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinuhkiin varautumiseen eli niin sanottuihin CBRN-uhkiin.

– Sillä luodaan massiivinen varasto kaikenlaista, mitä tilanteen hoitamiseen voisi tarvita. Esimerkiksi harvinaisempia antibiootteja, viruslääkkeitä, vasta-aineita sekä suojavarusteita ja mittalaitteita.

Materiaalien isäksi tarvitaan osaamista. Suomalaisista terveys- ja pelastusalan ammattilaisista koulutetaan uhkatilanteiden asiantuntijoita, joita voidaan lähettää tarpeen mukaan ympäri Eurooppaa.

Lue lisää: Nyt on monta kriisiä päällä samaan aikaan – "Kyllä koetellaan palvelujärjestelmän kantokykyä"

Heistä luodaan auttajien reservi, joka toimii samaan tapaan kuin Punaisen ristin kansainvälinen osasto, havainnollistaa Puumalainen. Toki osaaminen on myös oman maan käytössä.

– Meillä tulee olemaan merkittävä määrä vaaratilanteiden asiantuntijoita.

Koulutukset ovat piakkoin alkamassa. Tilanteita myös harjoitellaan, koska vasteaika on lyhyt. 12 tunnissa Suomesta täytyy saada matkaan tarvikkeet ja auttajat pian perään sinne, missä päin Eurooppaa tilanne olisikin päällä.

Lue lisää: Mikä vetää töihin katastrofialueille?

Varastoinnin mallimaa

Miksi EU-potista merkittävä osa suunnataan juuri Suomeen?

– Luulen, että saimme suurimmat varastot, koska meillä on hyvä maine varautumisen mallimaana, Puumalainen sanoo.

Jakeluketjut ja järjestelmät varmuusvarastoista ovat jo olemassa, ja niistä vastaa Huoltovarmuuskeskus.

Lääkealalla on ollut lisäksi velvoitevarastointi käytössä jo 1980-luvulta. Nykyinen laki on vuodelta 2008, ja sitä on luvattu tällä hallituskaudella uudistaa. Fimea selvittää parhaillaan, mitä uusia lääkkeitä mahdollisesti tulisi ottaa mukaan ja mistä luopua.

–Velvoitevarastointi on Euroopassa ainutlaatuinen järjestelmä. Se on suojannut meitä melko hyvin esimerkiksi viime aikojen lääkkeiden saatavuushäiriöiltä.

Koronasta oppineena myös kansallista terveydenhuollon varautumista on parannettu. Suomeen on perustettu viisi alueellisia sote-valmiuskeskusta, joita ylläpitävät yliopistosairaalat. Tiedonkulkua on tehostettu, ja säännöllisiä palavereita pidetään.

– Meillä on nyt huomattavasti parempi ja ajantasainen tilannekuva sairaalakuormituksesta, materiaali- ja henkilöstövalmiuksista.

Puumalaisen mukaan kriisivalmiutta tehostetaan parhaillaan usealla sektorilla. Se on nyt ajankohtaista muun muassa Ukrainan tilanteen vuoksi.

– Olemme oppineet, että Venäjän sodankäynti kohdistuu siviiliväestöön.