Terveydenhuolto

Moni koronan sairastanut on tehosterokotusten väliinputoaja

Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.

Anne Seppänen
JUSSI HELTTUNEN

Husin apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen on huolissaan siitä, että Suomessa on tällä hetkellä koronan sairastaneita yli 60-vuotiaita tai sairausriskiryhmiin kuuluvia aikuisia, joille ei vieläkään ole – THL:n linjausten mukaisesti – voitu tarjota neljättä koronarokotetta, eli toista tehosteannosta.

Taustalla on maaliskuussa 2022 annettu neljänsien rokotteiden ohjeistus, jossa sairastettua tautia on verrattu yhteen rokotuskertaan. 

– Osa on voinut saada kolmannen koronarokotuksensa esimerkiksi viime vuoden puolella ja sairastanut koronan joskus pandemian aikana. Tässä kohderyhmässä on myös iäkkäitä ihmisiä, joiden suoja on hiipunut, Ruotsalainen kertoo.

– He ovat väliinputoajia: kevät–kesällä ja taas jälleen syyskuussa heitä on kansallisen ohjeistuksen perusteella käännytetty rokotuspisteiltä, koska he ovat sairastaneet taudin. Näiltä kansalaisilta tulee meille paljon huolestuneita kyselyjä siitä, miksi rokote evätään.

Myöhäissyksyyn on pitkä aika

Syyskuun alussa THL tiedotti uudesta suosituksesta, jossa yli 65-vuotiaille ja aikuisille sairausriskiryhmiin kuuluville tullaan tarjoamaan tehosterokotus, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. 

Ruotsalainen pitää erinomaisena, että tehosteensa saavat nyt myös koronainfektion joskus sairastaneet. Ongelma on, että suositus astuisi voimaan vasta myöhäissyksyllä samalla kertaa influenssarokotusten kanssa. 

Hän painottaa, että nyt jaossa oleva neljäs rokote olisi tärkeä antaa aiemmin koronan sairastaneille heti, eikä vasta marras–joulukuussa. 

– Miksi näiden ikääntyneiden ja sairautensa takia riskiryhmiin kuuluvien tulee odottaa vielä 2–3 kuukautta saadakseen tehosterokotteen, kun kunnat edelleen rokottavat nykyisiä kohderyhmiä rokotuspisteillä ja rokotusaikoja on saatavilla? 

Ruotsalainen huomauttaa, että useat kansainväliset linjaukset ja Euroopan maiden suositukset puoltavat tehosterokottamista sairastetun taudin jälkeen.

– Esimerkiksi Euroopan tautikeskuksen ECDC:n mukaan rokottaminen tehostaa sairastetun taudin jälkeistä suojaa ja vähentää riskiä uusintainfektiolle. Myös WHO ja Yhdysvaltojen CDC ovat ohjeistaneet tehosterokotteen antamisen sairastetun taudin jälkeen 3–6 kuukauden kuluttua. Lisäksi muun muassa Ruotsi, Norja, Ranska ja Viro ovat samoilla linjoilla ja ohjeistaneet näin jo nyt.

Ikääntyneiden ja riskiryhmien hybridi-immuniteetista vähän tietoa

Ruotsalainen tuo esiin, että väestössä on koronaa vastaan erilaista immuniteettia riippuen siitä, minkä variantin aiheuttaman infektion on sairastanut, kauanko siitä on aikaa, mikä on rokotusten määrä ja rokotetyyppi, ja heikentävätkö rokotusten tehoa perussairaudet tai korkea ikä.

Lisäksi uudet variantit väistävät aiemman infektion tai rokotusten seurauksena muodostunutta immuniteettia.

Lue myös

– Hybridi-immuniteetin eli rokotusten ja koronainfektion sairastamisen antamasta paremmasta suojasta ikääntyneillä ja perussairailla ei WHO:n mukaan ole riittävästi tutkimustietoa, hän sanoo.

Yli 80-vuotiaiden edellisestä tehosteesta on jo kauan

Ruotsalainen kiirehtisi myös yli 80-vuotiaiden viidensiä rokotuksia. Heille ja hoivalaitoksissa asuville neljännet rokotukset aloitettiin viime maaliskuussa. 

– Tästä on kulunut jo kuusi kuukautta. Suomessa korkein kuolleisuus on ollut yli 80-vuotiailla ja rokotteiden teho iäkkäillä on heikompi kuin työikäisillä perusterveillä. Lisäksi ikääntyneillä on perussairauksia, jotka heikentävät rokotusvastetta, hän perustelee.

Tämän ikäryhmän viidennet koronarokotukset olisi hyvä tehostaa jo nyt, eikä vasta parin kuukauden kuluttua influenssarokotusten kanssa samanaikaisesti, sillä marras-joulukuussa edellisestä rokotuskerrasta on kulunutkin jo kahdeksan kuukautta. 

– Ruotsissa viides rokotuskierros aloitettiin yli 65-vuotiaille jo syyskuun alussa, Ruotsalainen huomauttaa.

Hän viittaa Suomen koronarokotusstrategiaan, jonka tavoitteena on kuolemien ja vakavien sairastumisten estäminen. 

– Parhaiten toteutamme sitä niin, että ikääntyneille ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville voimme antaa ajoissa heitä suojaavat koronarokotteet.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030