Myöhäiskeski-iän hauraus lisää kuvantamispalvelujen käyttöä
Kuvantamispalveluiden tuotantoa olisi hyvä suunnitella niin, että lisääntyvä hauraiden potilaiden osuus huomioitaisiin.
Hauraudesta kärsivät myöhäiskeski-ikäiset (keski-ikä 61,5 vuotta) käyttävät ei-hauraisiin verrattuna kaksi kertaa enemmän kuvantamispalveluita ja heidän kuvantamispalveluidensa kustannukset ovat kolminkertaiset, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Hauraus eli gerastenia johtuu ikääntymisestä ja elinjärjestelmien heikentymisestä. Hauras eli gerasteninen potilas sietää fyysisiä ja psyykkisiä stressitekijöitä, esimerkiksi infektioita, tavanomaisesta heikommin, ja hänen toipumiskykynsä on heikentynyt. Haurauden oireita voivat olla painonlasku, uupumus, hidastunut kävelynopeus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihasheikkous.
Tutkimus toteutettiin osana Helsingin syntymäkohorttitutkimusta (Idefix). Tutkimuksen aineisto koostui 1 995:stä vuosina 1934–1944 Helsingissä syntyneestä vapaaehtoisesta, jotka olivat antaneet suostumuksensa osallistua Helsingin syntymäkohorttitutkimukseen. Tutkittavien kuvantamispalveluiden käyttö ja niiden aiheuttamat kustannukset saatiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tiedoista.
Keskimääräinen seuranta-aika oli 15,7 vuotta. Tuona aikana tutkittaville tehtiin yli 25 000 kuvantamistutkimusta ja toimenpidettä. Alkuvaiheessa noin joka neljäs tutkittava (29 %) oli hauras. Hauraat tutkittavat kuitenkin käyttivät kaikista kuvantamispalvelutapahtumista 42 prosenttia, ja heidän kuvantamisensa aiheuttamat kustannukset olivat 3,3-kertaiset ei-hauraisiin verrattuna.
Tulokset olivat samankaltaisia kuvantamistekniikasta ja kuvauskohteesta riippumatta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että hauraus itsessään lisäsi kuvantamispalveluiden käyttöä.
– Väestön ikääntyminen ja sen myötä haurauden yleistyminen todennäköisesti lisäävät kuvantamispalveluiden käyttöä ja kustannuksia tulevaisuudessa. Kuvantamispalveluiden tuotantoa olisi hyvä suunnitella niin, että lisääntyvä hauraiden potilaiden osuus ja sen aiheuttama lisääntynyt kuvantamistarve huomioitaisiin, sanoo radiologiaan erikoistuva lääkäri Otso Arponen tiedotteessa .
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays), Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta ja Oulun yliopistosta.
