Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja
Palvelujen käytölle oli tyypillistä esimerkiksi vaihteleva hoitokäynneille osallistuminen tai kieltäytyminen lääkehoidosta.
Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä.
Tämä käy ilmi LL Eeva Huikon väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin väkivaltaisia rikoksia tehneiden nuorten lapsuuden ja nuoruuden aikaista mielenterveyspalvelujen, koulun oppimisen ja käyttäytymisen tuen, lastensuojelun palvelujen ja päihdepalvelujen käyttöä.
– Tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei mielenterveyspalvelujärjestelmä ole pystynyt löytämään sellaisia toimintatapoja, joilla nämä nuoret ja heidän perheensä olisivat voineet kokea hoidon hyödylliseksi ja sitoutua siihen, Huikko toteaa tiedotteessa.
Tutkimuksen aineistosta selvitettiin 15–22-vuotiaiden, koko ikänsä Suomessa asuneiden henkilöiden palveluiden käyttöä. Näillä nuorilla oli ollut lapsuusajan kehityksellisiä vaikeuksia yleisemmin kuin väestössä keskimäärin.
Lähes kaikilla oli lapsuuden tai nuoruuden aikana haitallisia kokemuksia, esimerkkeinä kiusaamisen kohteena olo ja sijoitus kodin ulkopuolelle.
Hoidot painottuivat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon
Lähes kaikilla nuorilla oli yksi tai useampi psykiatrinen diagnoosi. Kahdella kolmesta oli lisäksi päihdehäiriödiagnoosi.
Tutkimukset ja hoidot painottuivat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Kiireellistä tai tahdosta riippumatonta tutkimusta tai hoitoa oli tarvinnut yksi kolmesta. Useimmiten hoito oli lääkehoitoa. Terapiaa tai muita psykososiaalisia hoitomuotoja oli saanut noin joka kolmas.
Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen, esimerkiksi vaihteleva hoitokäynneille osallistuminen tai kieltäytyminen lääkehoidosta.
Lähes kaikki nuoret olivat käyttäneet jotain tutkituista palveluista. Koulun tarjoamien oppimisen ja käyttäytymisen tukimuotojen piirissä oli ollut noin kolme neljästä nuoresta.
Lastensuojelun palvelujen piirissä oleminen oli ollut lähes yhtä yleistä. Päihdepalveluita käyttivät muutamat alaikäiset nuoret. Kolmen palvelun käyttäminen saman vuoden aikana oli tavallisinta 15-vuotiailla. Silloin joka neljäs nuori oli tavallisimmin koulun tuki-, lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelujen piirissä.
