Neuvolapalvelut muutoksessa Pohjois-Savossa
Niitä karsitaan vuosina 2025–2028.
Jokaisessa kunnassa pitää olla neuvola. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tarkasteltu pienten lapsimäärien tai tiloiltaan huonojen neuvoloiden mahdollista yhdistämistä saman kunnan toiseen neuvolaan.
Perhe- ja vammaispalvelujen lautakunta päätti palauttaa 12. toukokuuta neuvolapalveluihin liittyvät muutokset uudelleen valmisteluun Pohjois-Savossa.
Alkuperäisen esityksen mukaan neuvolapalveluihin oli suunnitteilla muutoksia Leppävirran Oravikosken ja Timolan kouluilla, Vehmersalmella sekä Lapinlahden Varpaisjärvellä.
Kuopiossa on siirretty kahdesta koulun yhteydessä olevasta neuvolasta toiminta kaupungin keskustaan. Näin sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Annukka Ojala.
Ei säästöt edellä
Hänen mukaansa säästötavoitteet eivät ole aina ensi sijalla palveluverkkoa suunniteltaessa. Myös toiminnan järkevä järjestäminen painaa vaakakupissa.
Koulujen yhteydessä olevat neuvolat saatetaan lakkauttaa sen vuoksi, ettei niissä ei ole erillisiä tiloja neuvoloille. Kun tiloihin tuodaan vastasyntyneitä ja flunssakausi on meneillään, lastenneuvola on syytä siirtää varsinaisiin lastenneuvolatiloihin.
– Pohjois-Savon hyvinvointialueella terveydenhoitajien resurssi on laskennallisesti lapsimäärään nähden tiukka. Siksi työntekijöiden liikkumiseen ei ole kovin paljon varaa.
Lääkäreiden työhön ei välttämättä vaikutusta
Monissa paikoissa, kuten Leppävirran ja Varpaisjärven yksiköissä, neuvolalääkäripalvelut ovat jo keskusyksikössä. Niissä lääkäreiden työ ei Ojalan mukaan muutu.
– Vehmersalmella lääkäri on tehnyt neuvolatyötä yksittäisiä päiviä tai osan päivästä. Kuopiosta lääkärit ovat jalkautuneet tekemään neuvolavastaanottoja kauemmaksikin.
Osa lääkäreistä on Ojalan mukaan huolissaan siitä, tulevatko matkat neuvoloihin liian pitkiksi perheille.
– Muuten en ole kuullut kollegoilta palautetta näistä muutoksista.
Tiukka taloustilanne
Pohjois-Savon hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä Ojalan mukaan erittäin haastava ja tulee olemaan tiukka myös seuraavat vuodet.
Joillakin alueilla Pohjois-Savossa on melko vähän lapsia.
– Taloudellisten reunaehtojen mukaan eletään. Pitää miettiä, satsaammeko työntekijöiden liikkuvuuteen ja työtiloihin vai siihen, että meillä on työntekijöitä tekemään työtä.
Ojala näkee palvelujen siirtymisen kauemmaksi myös riskiksi perheiden hyvinvoinnille. Jos palveluja pitää hakea kauempaa, kynnys lähtemiseen voi muodostua korkeammaksi.
– Vanhemmat eivät ehkä tuo haasteita oikeasti esille, koska tämä saattaisi tarkoittaa lisäkäyntejä jossakin muualla.
Muutoksia esitetään valtakunnallisesti
Nyt lausuntokierroksella on sosiaalihuollon palvelu-uudistusta koskeva esitys, jonka mukaan lapsiperheille suunnatut nykyiset palvelut koottaisiin yhdeksi uudeksi lapsiperhepalveluksi. Tämä on Ojalan mukaan puhututtanut.
Hänestä perheiden haasteet ovat monimutkaistuneet ja niissä tarvitaan monitoimijuutta.
– Esityksen mukaan esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolan moniammatillisuus hajotettaisiin. Laki ei enää velvoittaisi sen kaltaiseen moniammatilliseen toimijuuteen, vaan hyvinvointialueet saavat itse valita, mitä palveluja siellä on. Jos tämä palvelu ei ole lakiin kirjattu, se ei todennäköisesti toteudu tässä taloustilanteessa.
Uudistuksessa kumottaisiin voimassa oleva sääntely kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä siitä, että kasvatus- ja perheneuvontaa tulee järjestää monialaisesti sosiaalityön, psykologian, lääketieteen ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Tämän kertoo STM:n erityisasiantuntija Heta Kulla-Mykkänen.
Hän toteaa, että hyvinvointialueilla olisi vastuu huolehtia, että perheiden tarpeisiin vastataan riittävällä ammatillisella tuella, myös silloin kun tarvitaan psykologista osaamista. Lisäksi lapselle tulisi järjestää tarpeelliset terveydenhuollon palvelut lapsen tarpeiden mukaisesti.
– Hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa korostetaan, että lapsiperhepalvelun on oltava oikea-aikainen ja lapsen tarpeisiin nähden riittävän intensiivinen. Uudistuksen ei ole myöskään tarkoitus lopettaa kevyttä ja ennaltaehkäisevää sosiaalihuollon tukea lapsiperheiden arjesta.
