Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e49778, www.laakarilehti.fi/e49778

Nolla euroa Stea-rahaa paperittomien terveyteen?

Kiireelliseen ja usein myös välttämättömään hoitoon on oikeus, mutta aina sitä eivät tiedä sen paremmin paperittomat kuin sote-ammattilaisetkaan, kertoo LSV:n Sanna Valtonen.

Anne Seppänen

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) tekemään työhön paperittomien terveyden parissa suunnattu Stea-rahoitus loppuu ensi vuonna tiettävästi kokonaan.

Tämän ennakkotiedon järjestö on saanut Stea-käsittelijältään.

– Se on kuulemma ministerin toive, kertoo LSV:n toiminnanjohtaja Sanna Valtonen.

– Meille suositeltiin, että teemme kaikki raportit ja arvioinnit valmiiksi vuoden loppuun mennessä, koska näyttää vahvasti siltä, että olemme saamassa nolla euroa, Valtonen sanoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että järjestö joutuu irtisanomaan paperittomuustyön asiantuntijansa.

LSV:n paperittomuustyön asiantuntijat ovat melkein vuosikymmenen ajan ohjanneet paperittomia ihmisiä terveydenhuollon piiriin, sekä kertoneet heille ja heidän läheisilleen Suomen palvelujärjestelmästä ja oikeuksista saada hoitoa.

Jää kokonaan tekemättä

– Kahden asiantuntijan palkka, palkan sivukulut ja hallinto ovat 140000 euroa vuodessa. Emme pysty ottamaan sitä rahaa omasta budjetistamme. Tämä työ jää kokonaan tekemättä, samoin kohtaava työ, jota on tehty pääkaupunkiseudun lisäksi siellä, missä tarvetta on ollut, muun muassa Turussa ja Tampereella ja muissa isoissa kaupungeissa, Valtonen kertoo.

Lisäksi järjestö on kouluttanut vuosittain tuhansia sote-ammattilaisia ja opiskelijoita paperittomien oikeuksista. Paperittomilla on lakisääteinen oikeus kiireelliseen ja usein myös välttämättömään hoitoon. Esimerkiksi Helsinki antaa lakisääteistä minimiä laajempaa hoitoa myös paperittomille.

On yleistä, etteivät ammattilaiset tiedä näistä oikeuksista. LSV:ssä tunnetaan esimerkiksi tapaus, jossa terveyskeskuksesta on käännytetty insuliinireseptiä hakenut ihminen. Paperittomien lasten tulisi saada tarvitsemansa terveyspalvelut, mutta tuoreessa tapauksessa toistuvia kouristuskohtauksia saanutta lasta ei ole ohjattu lisätutkimuksiin.

Valtonen on kohdannut myös tilanteen, jossa odottavaa äitiä ei ensin aiottu ottaa neuvolan palveluiden piiriin, koska hänellä ei ollut henkilötunnusta.

Tähän liittyvää neuvontatyötä ei tee päätoimisesti mikään muu taho.

– Usein meille soittaa terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joskus jopa lääkäri vastaanotolta, ja kysyy neuvoa. Meiltä saa ajantasaisen vastauksen, Valtonen kertoo.

Lue lisää: Maahanmuuttajien terveyspalvelut – mitä yleislääkärin tulee tietää?

Lue lisää: WMA: Pääsy terveydenhuoltoon on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat