Nuorten ajoterveys vaatii parempaa seurantaa
Vaikeat autismikirjon oireet voivat heikentää ajoturvallisuutta.
Nuorten ajokortin saajien ajoterveyttä tulisi arvioida nykyistä säännöllisemmin. Tätä mieltä on Tyksin Neurokeskuksen apulaisylilääkäri ja Ajopoliklinikan vastuulääkärin Marja Huuskonen.
B-ajokortin (ryhmä 1) saamiseksi vaadittava lääkärintodistus poistettiin ajokorttilain muutoksessa vuonna 2018, jonka jälkeen ajoterveyttä ei arvioida ennen autokouluun menoa.
– Nuorten ajoterveyteen vaikuttavat esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden aikana kehittyneet krooniset somaattiset ja psyykkiset sairaudet. Tavallisia ovat unihäiriöt ja päihteiden kokeilut. Myös persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa tulevaan ajoturvallisuuteen, sanoo Huuskonen.
Vuonna 2018 ajokorttilaki muuttui niin, että 17-vuotiaat saivat poikkeusluvalla ajokortin. Poikkeusluvalla kortin saaneiden määrä kasvoi nopeasti, noin 20 000 ajokorttilupaan vuodessa.
Samalla 17-vuotiaiden liikennekuolemat lisääntyivät.
ADHD voi heikentää ajokykyä
Vaikeat autismikirjon oireet voivat alentaa liikenneturvallisuutta. Tällöin tutkimukset ajoterveydestä voivat Huuskosen mukaan olla perusteltuja.
Esimerkiksi ADHD, joka ei ole hoitotasapainossa, voi heikentää impulsiivisuuden ja tarkkaamattomuuspulmien vuoksi turvallista ajamista etenkin ilta- ja yöaikaan.
– ADHD-lääkkeet parantavat liikenneturvallisuutta tutkitusti erityisesti miehillä, mutta ongelmana on, että ne tehoavat vain päiväsaikaan. Väsymys ja päihteet lisäävät ADHD:n oirekuvaa ja onnettomuusriskiä.
Jos nuorella todetaan ajokortin saamista estävä sairaus tai kehityksellinen tekijä ajokortti-iässä, hänen terveyttään seurataan ja ajokortin puoltoa pohditaan sovituin määräajoin.
– Ajokortin saaminen on nuorille ja heidän vanhemmilleen tärkeä asia. Toive itsenäisestä liikkumisesta on tavoitteena jokaisella. Jos nuori ei jostain syystä saa ajokorttia samassa iässä kuin muut, se voi olla hänelle epäonnistuminen, sanoo Huuskonen.
– Aivojen rakenteiden kypsyminen on yksilöllinen tapahtuma, ja tietyissä kehityshäiriöissä siinä on viivettä samanikäisiin jopa vuosia. Kaikki eivät ole siis yhtä kypsiä liikenteeseen 17-vuotiaana.
Ajokorttilaki muuttuu
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Lakiesityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta.
Lain avulla on tarkoitus tiukentaa erityisesti 17-vuotiaiden kuljettajien poikkeuslupamenettelyä. Tavoitteena on edistää nuorten liikenneturvallisuutta koulujen päättymiseen mennessä toukokuun lopulla. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.
– Lakimuutoksen keskeinen tavoite on ikäpoikkeusluvan kokonaisvaltainen tarkastaminen. Poikkeus koskee poikkeusluvalla B-ajokortin saaneita 17-vuotiaita, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Monika Mutanen.
Hän puhui Tyksin Neurokeskuksen ja Ajopolin järjestämässä seminaarissa Turussa keskiviikkona.
Mutasen mukaan poikkeusluvan ehtona oleva säännöllinen kulkemistarve määritellään lakimuutoksessa nykyistä täsmällisemmin, vähintään neljään kertaan viikossa.
Poikkeusluvan saamiseksi kuljetun matkan pituuden tulee ylittää seitsemän kilometriä kävellen, jos ei ole mahdollista käyttää joukkoliikennettä. Joukkoliikenteellä matkan tulee olla ajallisesti vähintään 1,5 tuntia.
Myös yöaikaisen ajamisen kieltoa suunnitellaan alaikäisille kello 00–05. Rajoitus olisi voimassa, kunnes kuljettaja on 18-vuotias.
Alaikäiselle tunnus autoon
Tilastojen perusteella vuosina 2020–2024 henkilövahinko-onnettomuuksista 20 prosenttia tapahtui yöllä. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin 40 prosenttia sattui yöllä.
Lakimuutoksessa ehdotetaan myös alaikäisen kuljettajan tunnusta autoihin. Lisäksi ajokoulutukseen on tarkoitus lisätä yksi ajotunti ja kolme teoriatuntia.
Ajokorttiuudistuksessa huomioidaan myös EU:n uusi ajokorttidirektiivi, jota toimeenpannaan vastaamaan kansallista ajokorttilakia. Direktiivissä on noussut esiin muun muassa nopeusrajoitettujen ajoneuvojen antaminen nuorille. Lain valmistelu on alkamassa, ja se todennäköisesti päätyy eduskuntaan keväällä 2028.
