Odottavan äidin RSV-rokote vähentää vauvojen joutumista sairaalahoitoon
On mahdollista, että rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että odottaville äidille raskauden aikana annettu RSV-rokote vähentää vauvojen joutumista sairaalahoitoon. RSV on yksi alle vuoden ikäisten lasten yleisimpiä syitä joutua sairaalahoitoon. Suomessa sairaalahoitoa vaativia tapauksia on etenkin talvikausina.
Ylivoimaisesti vaikeinta tautia RSV aiheuttaa alle kolmen kuukauden ikäisille vauvoille. Noin 1,5 prosenttia vauvaikäluokasta on Suomessa joutunut vuosittain RSV:n takia sairaalahoitoon. Kaikkiaan sairaalahoidossa on ollut keskimäärin noin tuhat lasta vuodessa.
Suomessa RSV-rokotteita on saatavilla yksityisestä terveydenhuollosta ja apteekeista. Rokotteen ostamiseen apteekista tarvitaan lääkärin resepti. RSV-rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta THL on aloittanut RSV-rokotteen arviointiprosessin.
– On mahdollista, että rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta se ei todennäköisesti ehdi ainakaan vielä ensi talvikaudeksi, kertoo Husin lasten infektiolääkäri Satu Kekomäki.
Esimerkiksi Tanskassa ja Britanniassa tarjotaan ilmaista RSV-rokotetta raskaana oleville. RSV-rokotusohjelma otettiin Tanskassa käyttöön syksyllä 2025.
Vasta-aineella iso vaikutus
Kekomäen mukaan RSV-tilanteeseen tuli merkittävä muutos, kun syksyllä 2024 Suomessa aloitettiin vastasyntyneiden immunisoiminen pitkävaikutteisella RSV-vasta-aineella nirsevimabilla. Sen vuoksi talvikaudella 2024–2025 Husissa alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia joutui RSV:n vuoksi sairaalahoitoon alle viidesosa edeltävien vuosien tasosta.
Vasta-ainetta tarjotaan synnytyssairaalassa, kun lapselle tehdään kotiinlähtötarkastus. Sitä ei tarjota ympäri vuoden, vaan talvikausina, jolloin virusta esiintyy eniten.
– Nirsevimabin merkitys on ollut merkittävä myös terveydenhuoltojärjestelmän kannalta. Epidemia-aikana terveydenhuollon kuormitus oli todella korkea, ja usein jouduttiin varautumaan epidemiaan avaamalla lisää osastopaikkoja ja lisäämällä henkilökuntaa. Tämä tilanne on täysin muuttunut nirsevimabin jälkeen.
Kekomäen mukaan vanhemmat ovat ottaneet mahdollisuuden suojata vauva RSV-infektiolta innostuneesti vastaan, ja Husin alueella yli 90 prosenttia riskikaudella syntyneistä lapsista on saanut vasta-aineen. Vasta-aine antaa tutkimusten perusteella ainakin noin 80 prosentin suojan lääkärikäyntiä vaativaa vaikeaa RSV-infektiota vastaan.
Kivulias vaiva
RSV-infektioon ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoidolla tuetaan peruselintoimintoja, kunnes lapsi on toipunut. Hankalaa hengitystieinfektiota sairastava lapsi ei yleensä jaksa itse syödä ja hän tarvitsee ravitsemuksen ja nestehoidon tukea joko nenämahaletkulla tai suonensisäisellä nesteytyksellä. Limainen lapsi tarvitsee myös hengitysteiden putsausta eritteistä ja osa lapsista tarvitsee lisähappea tai hengitystukea, jotkut jopa hengityskonehoitoa.
– Lapset ovat usein myös kivuliaita ja tarvitsevat kipulääkitystä. Pienen lapsen tavallisena hengitystieinfektiona alkava sairaalahoitoon johtava sairastuminen on myös vanhemmille huolta ja ahdistustaherättävä tilanne, kertoo Kekomäki.
WHO:n arvion mukaan RSV aiheuttaa globaalisti vuosittain alle viisivuotiailla lapsilla 3,6 miljoonaa sairaalahoitoa ja 100 000 kuolemaa, joista arviolta 97 prosenttia tapahtuu matalan- ja keskitulotason maissa, joissa lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Vuonna 2024 Suomen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 4 900 RSV-tapausta. Eniten tapauksia raportoitiin 0–4-vuotiaiden ikäryhmässä (39 %) ja yli 75-vuotiailla (29 %), mutta testatut tapaukset edustavat Kekomäen mukaan vain pientä osaa todellisesta tapausmäärästä. Muissa ikäryhmissä tapausten osuudet vaihtelivat 0,9–5,7 prosentin välillä. Taudin aiheuttamat kuolemantapaukset pikkulapsilla ovat länsimaissa erittäin harvinaisia.
