Terveydenhuolto

Omalääkäri 2.0 -selvitys julki

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkistanut selvityksen siitä, miten uusi omalääkärimalli olisi mahdollista toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa.

Sari Kosonen

Adobe/AOP
Selvityksen mukaan hoitotulokset paranevat, kun potilaalle on nimetty omalääkäri.

Omalääkäri 2.0 -mallia esitetään ratkaisuksi perusterveydenhuollon kriisiin.

Selvityksen mukaan Suomen aikaisemmat omalääkärimallit ovat kariutuneet työn hallitsemattomuuteen, mikä on aiheutunut muun muassa perusterveydenhuollon heikosta resursoinnista ja liian suurista vastuuväestöistä.

Uuden mallin toteutuminen edellyttäisi, että perusterveydenhuoltoon saataisiin huomattavasti lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja.

Paremmat hoitotulokset, pienemmät kustannukset

Selvityksessä kuvatussa mallissa keskeistä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus. Mallissa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Kun potilaalle on nimetty omalääkäri, hoitotulokset paranevat. Lääkäri oppii tuntemaan potilaansa ja pystyy havaitsemaan ongelmia ja alkavia sairauksia herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Sairaudet ja ongelmat eivät pääse kehittymään liian pitkälle, ja liitännäissairauksien ja komplikaatioiden riski pienenee. Jatkuvampi potilas-lääkärisuhde vähentää myös merkittävästi ennaltaehkäistävissä olevien päivystyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoitojaksojen tarvetta.

Selvityksen mukaan omalääkärimallin myötä pidemmällä aikavälillä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskevat huomattavasti.

Tieteellinen näyttö potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudesta pohjautuu suhteen syntymisen hyötyihin. Suhdetta ei synny ilman potilaan kohtaamista ja luottamuksen luomista. Pelkällä omalääkärin nimeämisellä potilastietojärjestelmään tai etäisillä konsultaatioilla ei synny luottamuksellista suhdetta eikä saavuteta hyötyjä, raportissa todetaan.

Lisää resursseja tarvitaan

Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että perusterveydenhuollon nykyinen resurssointi on riittämätöntä.

Lue myös

Selvityksen osana tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella perusterveydenhuolto tarvitsee yksiselitteisesti lisää lääkäreitä, hoitajia ja muita tarpeellisia työntekijöitä. Omalääkärijärjestelmää ei voida toteuttaa kestävästi henkilöstövajauksesta kärsivässä terveyskeskuksessa.

Selvitystyöryhmä suosittelee poliittisille päättäjille, että kansalliseksi terveyspolitiikan tavoitteeksi nostetaan potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden selvä parantaminen nykytilasta. Hyvinvointialueiden tasolla perusterveydenhuollon rahoituksen suhteellista osuutta hyvinvointialueen kokonaisbudjetista tulee alkaa asteittain nostaa.

Selvitystyön teki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikön kanssa.

Kirjoittajat

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030