Terveydenhuolto

Onko lääkärillä asiaa aluehallitukseen?

Hyvinvointialueilla valmistellaan nyt hallintosääntöjä ja Turusta kuuluu kysymyksiä, halutaanko terveydenhuollon ammattilaiset pitää ulkona hallituksesta.

Anne Seppänen

Lääkärilehti
Väliaikaiset valmistelutoimielimet valmistelevat parasta aikaa hallintosääntöjä hyvinvointialueille.

Lääkäriliiton alueorganisaatiolle on tullut kysymyksiä Varsinais-Suomen aluevaltuustoon valituilta lääkäreiltä valmisteilla olevaan hallintosääntöön liittyen. 

Huolta herättää käsitys, jonka mukaan hallintosäännössä oltaisiin käytännössä estämässä terveydenhuollon työntekijöiden pääsy hallitukseen.

Alueella liikkuu puheita, joiden mukaan hyvinvointialueen hallintosääntöön oltaisiin esittämässä muotoilua, jonka perusteella hyvinvointialueen hallituksen välittömiä alaisia olisivat kaikki tuhannet työntekijät. 

Tämä johtaisi siihen, että lain hyvinvointialueesta 78 pykälän mukaan työntekijät eivät olisi vaalikelpoisia hallitukseen.

Asialla on suuri merkitys, sillä aluevaaleissa valtuustoihin pääsi paljon terveydenhuoltoalan ammattilaisia. 

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen on kuullut ihmettelyä Varsinais-Suomen tilanteesta kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.

Hallintosääntöjä valmistellaan parasta aikaa

Parhaillaan väliaikaiset valmistelutoimielimet valmistelevat hyvinvointialueiden uusien organisaatioiden hallinnon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa. Hallintosääntö eri hyvinvointialueilla tulee poikkeamaan toisistaan.

Hyvinvointialuetta koskevan lain pykälässä 78 sanotaan, ettei hallitukseen ole vaalikelpoinen välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö. 

Muotoilu vastaa kuntalain muotoilua. 

Kunnissa tätä on perinteisesti tulkittu niin, etteivät johtavat viranhaltijat ole voineet olla hallituksessa, mutta muiden kunnan työtekijöiden vaalikelpoisuutta hallitukseen ei ole rajoitettu.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä valmisteleva toimielin olisi asiasta Lääkäriliitosta kysyneiden mukaan ottamassa hallintosääntöön muotoilun, jonka perusteella hallituksen alaisia olisivat kaikki hyvinvointialueella työskentelevät, siis myös rivityöntekijät.

– Jos näin on, niin tämä johtaisi siihen, ettei kukaan terveydenhuollon toimihenkilö, joka työskentelee hyvinvointialueen alaisuudessa, voisi olla hyvinvointialueen hallituksen jäsen, Pärnänen sanoo.

Hän kysyy, voiko tällainen tulkinta olla lainmukainen ja ovatko valmistelusta vastaavat poliittiset päätöksentekijät ja viranhaltijat tarkoituksella rajaamassa terveydenhuollon ammattilaisia pois hallitustason päätöksenteosta.

– Jos kansalaisten aluevaltuustoihin äänestämät terveydenhuollon ammattilaiset eivät voisi olla mukana hallituksessa, tämä olisi varsinainen demokratian irvikuva.

Lautakuntien kohdalla laki on tiukempi

Lautakuntien kohdalla tilanne on toinen ja lain teksti tiukempi. Laissa hyvinvointialueista pykälässä 79 sanotaan lautakunnista, jälleen kuntalakia mukaillen, että asianomaisen lautakunnan alainen hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen lautakuntaan. 

Jos hyvinvointialueella olisi esimerkiksi erikoissairaanhoidosta vastaava lautakunta, tämä tarkoittaisi sitä, ettei hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa työskentelevä aluevaltuutettu voisi olla lautakunnan jäsen.

– Pohjois-Savossa on otettu sellainen tulkinta, että siellä työntekijä voi olla hallituksessa, mutta ei luonnollisestikaan lautakunnassa, jonka alaisuudessa toimii. Siellä noin puolet aluevaltuustosta on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, Pärnänen kertoo.

Joillakin hyvinvointialueilla ollaan ilmeisesti hallintosäännössä perustamassa hallituksen alainen henkilöstöjaosto, joka käsitteli henkilöstöä koskevat asiat, eikä siinä oletettavasti voisi olla henkilöstön jäseniä mukana.

Ei hallitukseen, kyllä lautakuntiin

Hankejohtaja Arja Pesonen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta vastaa ihmettelyihin. Niin todella on, etteivät hyvinvointialueen palveluksessa olevat aluevaltuutetut olisi vaalikelpoisia hallitukseen. Sen sijaan lautakuntiin he pääsisivät.

Lue myös

– Hyvinvointialueen ei ole mahdollista valtuuttaa tai rajoittaa aluevaltuutetun vaalikelpoisuutta hallintosäännöllä vaan se tulee suoraan laista. Vaalikelpoisuus eri toimielimiin on kuvattu hyvinvointialuelain pykälissä 78-80, Pesonen sanoo.

Varsinais-Suomessa valmistelussa olevassa hallintosäännössä ei vielä ole yksityiskohtaisesti kuvattu toiminnan organisaatiorakennetta, vaan organisaatio on tarkoitus valmistella seuraavassa valmisteluvaiheessa. Toimielinten osalta on valmisteltu aluehallituksen lisäksi viiden lautakunnan mallia. Lautakunnat olisivat kansalliskielilautakunta, lasten ja nuorten palvelujen valmistelulautakunta, työikäisten palveluiden valmistelulautakunta, ikääntyvien palveluiden valmistelulautakunta ja pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunta. 

– Lautakuntien keskeinen tehtävä on ohjata ja kehittää tehtäväalueensa palveluiden kokonaisuutta ja yhteensovittamista asiakkaan näkökulmasta. Tehtävän mukaan niiden alaisuudessa ei olisi henkilöstöä. Näin ollen hyvinvointialueen palveluksessa 1.1.2023 olevat aluevaltuutetut eivät olisi vaalikelpoisia aluehallitukseen mutta lautakuntiin kylläkin, Pesonen sanoo. 

Heikki Pärnänen kummastelee linjausta. 

– Vaikka Varsinais-Suomessa katsotaan, että hyvinvointialueen henkilöstö ei ole lautakuntien alaisuudessa ja on siten vaalikelpoinen lautakuntiin. Se ei kuitenkaan oikeuta sellaista tulkintaa lain 78 pykälästä, että koko hyvinvointialueen henkilöstö olisi välittömästi hallituksen alaisena toimivaa ja siten ei vaalikelpoista hallitukseen. Tulkinta on selvästi lain vastainen, Pärnänen sanoo.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030