Opiskelijoiden sairauspoissaolot mielenterveyssyistä lisääntyneet
Eniten poissaoloja aiheuttaa masennus.
Kelan korvaamat pitkät sairauspoissaolot mielialahäiriöiden perusteella ovat lisääntyneet aikuisikäisillä opiskelijoilla enemmän kuin työssä olevien vuosina 2010–2023, paljastaa Kelan tuore tutkimus . Masennus on mielialahäiriöistä selvästi yleisin.
– Opiskelupaineet ovat kasvaneet. Voi olla, että tämä näkyy lisääntyneinä masennusperusteisina poissaoloina, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi tiedotteessa.
Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työssä olevilla kasvu on kuitenkin painottunut ahdistuneisuusperusteisiin poissaoloihin. Myös opiskelijoiden ahdistuneisuusperusteiset poissaolot ovat yleistyneet, mutta vähemmän kuin palkansaajilla.
Kela voi maksaa sairauspäivärahaa yli kymmenen arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista. Jos opiskelija on sairauden takia kyvytön opiskeluun, hänellä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan, samoin kuin työssä olevalla on oikeus etuuteen ollessaan työkyvytön.
Masennusta enemmän naisopiskelijoilla
Erityisesti naispuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Myös miesopiskelijat erottuvat työssä olevista, sillä miespuolisilla opiskelijoilla masennusperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet siinä, missä työssä olevien miesten kohdalla osuus on pysynyt jokseenkin tasaisena.
Vielä vuonna 2010 masennusperusteiset sairauspoissaolot olivat suunnilleen yhtä yleisiä opiskelijoilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Vuonna 2023 masennusperusteiset poissaolot olivat suhteellisesti selvästi yleisempiä opiskelijoilla kuin ylemmillä toimihenkilöillä, kun huomioitiin eroja iässä, siviilisäädyssä ja koulutustasossa.
– Kuten muissakin tutkimuksissa, tässä näkyy naispuolisilla opiskelijoilla suurempi kuormittuminen kuin miespuolisilla. Vaikka sukupuolieroihin on useita syitä, näkisin, että naisiin kohdistuu eri elämänalueilta enemmän paineita, arvioi Perhoniemi.
Opinnot kuormittavia
Tutkijat arvioivat, että kehitys liittyy opiskelun ja nuoruuden elämänvaiheen kuormittavuuteen. Nuorilta edellytetään aiempaa nopeampaa etenemistä opinnoissa, ja esimerkiksi tutkintojen tavoiteajat ovat lyhentyneet. Opintojen ja työn rajapinta on entistä tiiviimpi, eikä palautumiseen jää aina riittävästi aikaa.
– Poliittisilla toimilla on aikaistettu tutkintojen loppuun saattamista ja siirtymistä kokonaan työelämään. Ei ole kuitenkaan selvää, onnistuvatko toimet pidentämään työuria kokonaisuutena, kun kuormitus lisääntyy, Perhoniemi sanoo.
– Viime aikoina mielen asiantuntijoilta on kuultu tärkeää puhetta mielenterveyden tai vaikeiden tunteiden itsereflektiosta. Kun elämme vahvasti niin sanottua psykologian aikaa, osalla vaikeiden tunteiden käsittely kääntyy häiriön pohtimiseen. Silloin saatetaan hakea sairauspoissaoloa herkemmin kuin ennen, jatkaa Perhoniemi
Sairauspäiväraha ei ole opiskelijoille yhtä tuttu etuus kuin työssäkäyville, ja sen käyttö voi vaihdella. Tietoisuus mahdollisuudesta saada etuutta opiskelukyvyn heikentyessä voi silti olla tärkeä osa opiskelijoiden tukemista.
