Terveydenhuolto

Oulun dekaani: Kyllä tästä selvitään

Talouden epätasapainoa ei ole kokonaan selätetty, mutta tilanne näyttää valoisammalta.

Maria Nummela

Adobe/AOP

Oulun lääketieteellisen talouskuoppaan kajastaa jo valoa. Dekaani Osmo Tervonen uskaltaa olla hiukan helpottunut.

– Tilanne näyttää paremmalta, mutta kokonaan talouden epätasapainoa ei ole ratkaistu.

Yliopistossa käytetään niin sanottua indikaattorirahoitusta sisäisessä tulojaossa. Osa tuloista tulee tutkintojen kautta, osa tutkimusperusteisesti. Keskustelua mallin muutostarpeesta on käyty, mutta vanhalla tavalla on päätetty jatkaa.

Indikaattorimallilla saatava, tarkennettu tulos tältä vuodelta on ennakoitua parempi. Osansa tähän tuovat aiemmin päätetyt lääketieteen lisensiaattikoulutuksen lisäpaikat. Valmistuvien myötä tiedekunnalle tulee rahaa liki 200 000 euroa. Tieteellinen toiminta on ollut aktiivista: julkaisujen kautta tiedekunta saa noin 350 000 euroa.

Toisaalta jotkin luvut ovat pienentyneet, esimerkiksi hoitotieteen koulutusyksikön osalta on laskua. Kokonaisuus jää kuitenkin 450 000 euroa plussalle.

– Yksi kolmasosa tavoitteesta on siis saavutettu.

Koko henkilökunta paineistettuna

Toinen kolmasosa voitaneen saavuttaa tiukemmalla henkilöstösuunnittelulla.

– Tämä on paineistanut kyllä koko henkilöstöä. Opetuksen varmistaminen edellä mennään, ja tutkinto-ohjelmia ei voi vaarantaa.

Yliopiston hallitus teki aiemmin päätöksen, ettei talouspaineen alla olevassa lääketieteellisessä käynnistetä muutosneuvotteluja. Sen sijaan hallitus vaati taloussuunnitelmaa, joka valmistuu lokakuun lopussa. Laskelmia käsitellään hallituksessa marraskuussa.

– Kiireisin asia on varmistaa opetus ennen vuoden vaihdetta.

Opetuksen osalta tiedekunnassa on noin 10 henkilöä, joilla ei ole vuoden vaihteessa jatkuvaa työsopimusta. Näiden suhteen HR-yksikön kanssa nopeutetaan rekrytointiprosessia, jotta opetushenkilöstö on olemassa myös vuoden vaihteen jälkeen. 

Dekaani kertoo, että budjettisuunnittelu pitää aikataulutuksen vuoksi aloittaa ennen tulorahoituksen varmistumista. Ennusteiden mukaan alijäämää ilman sopeuttavia toimenpiteitä olisi ollut tulossa vähintään 1,4 miljoonaa euroa.

Tähän yhtenä isona tekijänä on vuonna 2023 vaikuttamassa kustannusten kokonaisvaltainen nousu, joka vaikuttaa yliopiston infrastruktuurin kuluihin. 

Alijäämäennusteen pohjalta dekaani asetti suunnittelun alkuvaiheessa tavoitteeksi viidessä tutkimusyksikössä tavoitella 250 000 euron säästöä. Tämä vastaa noin viittä henkilöä per tutkimusyksikkö. Lisäksi säästöä haetaan kaikista sisäisistä palveluksiköistä. Ilman muutosneuvotteluita henkilöstösäästökohteet ovat rajoitetut ja tässä vaiheessa näyttää, että tuohon tavoitteeseen ei päästä.

Lue myös

– Ainoa mistä voidaan nyt tältä osin säästää, ovat päättyvät työsuhteet. Tältä pohjalta ei ole ihan tarkkoja lukuja, mutta noin viikon päästä olemme tässä viisaampia.

Talous ja ahkeruus käsi kädessä

Käytössä oleva indikaattorirahamalli on lääketieteellisen kannalta toimiva.

– Talouden tulos riippuu siitä, kuinka ahkerasti teemme töitä. Enemmän julkaisuja, enemmän vasterahoitusta.

Osmo Tervonen on toiveikas.

– Kyllä tästä selvitään.

Hyvä uutinen on myös se, että yliopiston varainhankinta on toiminut aktiivisesti ja onnistunut työssään. Lahjoitusrahat ovat kuitenkin korvamerkittyjä tiettyihin asioihin, mitä tahansa näillä ei voi tehdä. Tämä kuitenkin auttaa erityisesti tutkimuksen jatkuvuutta.

Dekaani toivoo, että taloustilanne saadaan paremmaksi ja se voisi tuottaa strategista liikkumavaraa. Vapaasti kohdennettavaa rahaa on ollut käytössä vain vähän.

– Strategista, mutta osittain jo kohdistettua rahaa on nytkin tulossa. Tämä auttaa toiminnan pitkäaikaista suunnittelua.

Kirjoittajat

Maria Nummela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030