Pahoinvointi hyvinvoinniksi Pohjois-Savossa
Mieliteko-ohjelma pureutuu savolaisten mielenterveyteen ja päihdeongelmiin.
Pohjois-Savossa asuvat Suomen sairaimmat ihmiset. Erityisesti päihteiden käytössä ja mielenterveyssairastavuudessa on iso ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksien perusteella.
Mieliteko-ohjelma haluaa kääntää Pohjois-Savon pahoinvoinnin hyvinvoinniksi. Ohjelma alkoi elokuussa 2021 ja loppuu 2030. Sitä toteutetaan hankerahoituksen turvin vaiheittain.
Tärkeintä on saada aikaan muutosta ihmisten ajattelussa ja toiminnassa. Siksi aktivoimme muun muassa elämäntapojen muutokseen, painottaa ohjelmaa johtava Helena Länsimies.
– Terveellisillä elämäntavoilla on erittäin suuri merkitys mielenterveyteen. Avain muutokseen on usein ihmisessä itsessään ja pienissä arkisissa teoissa. Tämän vuoksi lanseerasimme kymmenen miljoonaa pientä tekoa hyvän mielen puolesta. Haluamme olla niin äänekkäitä ja näkyviä, että saamme ihmiset pysähtymään ja ajattelemaan.
Mielenterveysongelmat pyritään arkipäiväistämään, ettei niihin liittyisi häpeää. Tavoitteena on, että ihmiset osaavat tunnistaa mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät haasteet ja hakeutua ajoissa hoitoon. Ketään ei saa leimata niiden vuoksi.
Muutosvalmentajat jalkautuvat kuntiin
Tällä hetkellä ohjelmassa on mukana 18 Pohjois-Savon kuntaa. Kuopion kaupungin vastuulla on kokonaishallinnointi ja kuntayhteistyö. Mukana ovat myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Itä-Suomen yliopisto, joka vastaa tutkimuksesta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Tiivistä yhteistyötä tehdään niin ikään Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.
Muutosvalmentajat tekevät läheistä yhteistyötä kuntien työntekijöiden kanssa. Samalla yhteyksiä luodaan niin kulttuuri- ja urheilumaailmaan, järjestöihin kuin yrityksiin.
Keskeistä on osallistaa kuntalaisia kehittämistyöhön. Muutosvalmentajat ovat esimerkiksi lähteneet kuntiin yksinkertaisesti kysymään ihmisiltä, mitkä asiat vaikuttavat heidän arjessa jaksamiseensa.
– Muutosvalmentajat ovat menneet Pohjois-Karjala-projektin hengessä paikkoihin, joissa ihmiset kokoontuvat. Esimerkiksi pienen Pielaveden kunnan kyläkaupassa he tapasivat ja jututtivat ihmisiä. Samalla pyritään systemaattisesti murtamaan puhumattomuuden kulttuuria vaikeista asioista.
