Digivaatimukset, pitkät välimatkat ja elämän loppuvaiheen pyöröovi-ilmiö näkyvät vanhusasiavaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa.

Mitä on ikäsyrjintä suomalaisessa terveydenhuollossa nyt? Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topolla on selvä näkemys.

Ohittamista.

– Meidän yhteiskunnassamme ikäsyrjintä on sitä, että vanhukset jätetään huomiotta, Topo sanoo.

Topo nostaa kolme terveyspalveluja koskevaa ongelmaa. Ne toistuvat valtuutetulle tulevissa yhteydenotoissa ja paikallisissa tapaamisissa hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen kanssa.

1) Digin ylivoima

Toposta digitaalisuuden vaade terveyspalveluissa on räikeä esimerkki siitä, miten voidaan ummistaa silmät iäkkäille asiakkaille.

– Sanotaan, että katso sieltä potilastietojärjestelmästä. Ihminen lähtee hyvin hämmentyneenä kotiinsa ja ihmettelee, että mitähän se nyt mahtoi tarkoittaa ja keneltäköhän nyt pyydän apua, että voin omia tietojani käydä katsomassa, Topo kuvaa valtuutetulle tulevia yhteydenottoja.

Sote-uudistusta on rakennettu oletuksella, että käytännössä kaikki palveluita käyttävät pystyvät toimimaan digitaalisissa järjestelmissä.

Oletus ei Topon mukaan pidä paikkaansa, vaan Suomessa on reilusti yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden digitaidot eivät riitä itsenäiseen sähköiseen asiointiin THL:n TerveSuomi tutkimuksen sekä Tilastokeskuksen tietojen perusteella arvioituna.

Iäkkäiltä asiakkailta jää huomaamatta sähköisesti tehtyjä terveydenhuollon ajanvarauksia ja lähetettyjä laskuja. Myös jatkohoidon ohjeet voivat jäädä digiviidakkoon.

– Vaillinaisilla digitaidoilla varustetun ihmisen on yhä vaikeampi hoitaa omia asioitaan.

2) Pitkät välimatkat

Kun hyvinvointialueet karsivat fyysisten toimipaikkoja, se vaikuttaa monen iäkkään pääsyyn terveyspalveluihin. Ilman ajokorttia ihminen on hyvin riippuvainen takseista tai julkisista liikennevälineistä.

Arki hankaloituu myös omaisilla.

– Kun pitkä sairaalajakso on sijoitettu hyvin kauas kotipaikkakunnalta, iäkkään puolison on vaikea tulla vierailemaan, kuvaa Topo tilanteita.

Lisäksi omaishoitajat ovat Suomessa valtaosin itsekin iäkkäitä. He hoitavat tyypillisesti huonokuntoista puolisoaan kotona.

– Jos lyhytaikaiset hoitopaikat ovat kovin kaukana, niiden käyttö on vaikeaa, silloin kun omaishoitaja tarvitsisi lakisääteistä vapaataan, hän huomauttaa.

Toposta hyvinvointialueiden päätöksenteossa ei oteta riittävästi huomioon sitä, että iäkkäillä ihmisillä on usein pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia muuta väestöä enemmän.

Liikkuminen voi olla hankalampaa, mutta samaan aikaan tarve terveyspalveluille suurempi, esimerkiksi säännöllisten kontrollien muodossa.

– En usko, että kyse on pahantahtoisuudesta, vaan meillä on kulttuurisesti hyväksyttävää sivuuttaa kaikista vanhimpien ihmisten asiat.

3) Elämän loppuvaiheen pyöröovi

– Tämä on yksi ydinasia, mistä meille tulee yhteydenottoja. Ne ovat aika karua luettavaa, Topo sanoo.

Omaiset kuvaavat, miten iäkästä siirretään lukuisia kertoja hoitopaikkojen välillä muutaman viimeisen viikon aikana kotihoidon tai hoitokodin, päivystyksen, kuntoutuslaitosten ja sairaalan välillä.

– Joskus potilasta on siirretty niin useasti paikasta toiseen, että omaisilla on vaikeuksia ymmärtää, missä tämä on, kun tulee ilmoitus lähestyvästä kuolemasta.

Topo huomauttaa, että kun ihminen ei saa palveluista tarvitsemaansa apua, se on myös yhteiskunnalle kallista.

Mitä lääkäri voi tehdä?

Vanhusasiavaltuutettu näkee, että jokainen lääkäri voi edistää yhdenvertaisuuden toteutumista omassa työssään.

Se alkaa tiedostamalla, että iäkkäällä potilaalla arki voi olla hyvin erilaista kuin muilla, tai mihin on itse tottunut. Esimerkiksi siinä voi olla eroa, mistä hakee tietoa.

– Pitkäikäisyys yleistyy. Jos hetkeksi pysähtyisi miettimään, että miltähän maailma näyttää 90-vuotiaan silmin ja että minäkin voin jonain päivänä olla 90, niin se auttaisi jo aika paljon.

Topo huomauttaa, että Suomessa iäkkäät ihmiset asuvat yleensä yksin.

– Toimitaanko terveydenhuollossa ajatuksella, että iäkkäällä on joku auttamassa kotona esimerkiksi digitaalisen ajanvarauksen ja hoito-ohjeiden kanssa? Näinhän asia ei todellisuudessa läheskään aina ole.

Lue lisää: Akava: Ikäsyrjintä on saatava loppumaan