”Palaute lääkäreille ei saisi olla pelkkä kehityskeskustelu”

Palautteen pitäisi olla merkityksellistä, mahdollisimman viiveetöntä ja säännöllistä.

Lääkärit tarvitsevat mahdollisimman täsmällistä palautetta säännöllisesti, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri, vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola Keski-Suomen hyvinvointialueelta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Palautteen ei tulisi olla pelkkä kerran vuodessa käytävä kehityskeskustelu.

Nuori lääkäri saa Tahkolan mukaan enemmän palautetta työstään jo koulutusohjelman vaatimuksiin liittyen. Kehittämisen varaa on myös heidän kohdallaan, mutta kun erikoislääkärin paperit ovat taskussa, saattaa palautteen määrä suorastaan romahtaa.

Oppimisympäristöt ovat erilaisia

Palaute ei ole Tahkolan mukaan pelkkää hyvän mielen hyrinää, vaan oleellinen osa lääkärin ammattitaidon kehittymistä. Operatiivisilla, nopeiden palauteketjujen aloilla oppiminen on vahvemmin yhteydessä työkokemukseen. Mitä kauemmin lääkäri on työskennellyt, sitä paremmin hän lähtökohtaisesti osaa työnsä. 

– On arkikokemusta ja jonkin verran tutkimusnäyttöäkin siitä, että konservatiivisilla aloilla oppiminen ja kokemus eivät välttämättä kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, Tahkola toteaa.  

Hän uskoo, että eron selittää ennen kaikkea erilainen oppimisympäristö. Operatiivisilla aloilla arkityö antaa itsessään selvää ja nopeaa palautetta. Jos kirurgi tekee virheen, hän yleensä huomaa sen heti ja voi oppia virheestään. Konservatiivisilla aloilla palaute työssä suoriutumisesta ei ole yhtä ilmeistä. Hoidon tulokset piirtyvät näkyviin paljon hitaammin eikä työn optimaalinen tulos ole aina selkeästi määriteltävissä. 

– Palaute voi olla myös altistaa virhetulkinnoille. Näin on esimerkiksi lievien, itsestään paranevien sairauksien kohdalla. Potilas voi parantua ”hoidosta huolimatta” ja tapahtuma antaa virheellisen signaalin siitä, että annettu hoito oli hyödyllistä ja oikeaa. 

Ehjempiä palauteketjuja 

Terveydenhuollossa pitäisikin rakentaa tietoisesti automatisoituja palauteketjuja, jotka tukisivat osaamista ja työssä oppimista. Tällä tavoin muodostuisi erityisesti konservatiivisille aloille nykyistä ehjempiä palauteketjuja. 

Tahkola pohtii, että terveydenhuollossa kovaa vauhtia etenevä laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen voisi tukea tätä tavoitetta. Laaturekistereistä voidaan jalostaa toimivia palauteketjuja.

Palautteen tulisi olla ammattilaiselle merkityksellistä, mahdollisimman viiveetöntä, säännöllistä ja siihen pitäisi voida vaikuttaa. Palautteen tulkintaa auttaisi myös se, jos tuloksia vielä voisi sujuvasti verrata muiden tuloksiin. Kaiken lisäksi parempi palauteympäristö voisi edistää merkittävästi myös työn imua. 

Aapo Tahkola puhui Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Kuopiossa aiheesta Palaute työn tuloksista –tehokkaan oppimisen edellytys.