”Pelkäämme, ettei alasajoa voi pysäyttää”
Jos anestesiologi Johanna Kauniston työ Länsi-Pohjan sairaalasta loppuu, hän saattaa hakea Ruotsiin.
Tuuli puhaltaa mereltä Länsi-Pohjan keskussairaalan pihalle marraskuisena torstaiaamuna. Ilmassa on talven tuntua.
Vielä kovempi puhuri on käynnissä talon sisällä.
Vanhempi pariskunta istuu aulassa hiljaa odottamassa vuoroaan. Ilmoittautumistiskillä potilas näyttää Kela-korttiaan. Hoitajia kävelee käytävällä, niin kuin ennenkin.
Anestesiologian ylilääkäri Johanna Kaunisto tulee vastaan teho-osaston ovella. Syvänsiniset verhot peittävät näkyvyyden käytössä oleville potilaspaikoille. Tyhjiä ei näy.
Mutta pian koko teho-osasto saattaa sulkeutua. Jos valtion arviointiryhmän esitys toteutuu, sairaalasta loppuu lähes koko erikoissairaanhoito. Vain perusterveydenhuoltoa tukevia poliklinikoita voisi jäädä.
Kauniston työhön alasajo vaikuttaisi radikaalisti.
– Jos esitys menee läpi, ei täällä ole enää töitä anestesialääkäreille. Sitten pitää lähteä muualle, hän sanoo.
Jo tämän vuoden alussa työnantaja vaihtui. Kaikki päivystävien erikoisalojen lääkärit siirtyivät Mehiläinen Länsi-Pohjasta Lapin hyvinvointialueen palvelukseen. Osa henkilöstöstä jatkaa Mehiläisellä.
Vuoden alussa hyvinvointialue lopetti tietyt leikkaukset, synnytykset ja lastenlääkäripäivystyksen Länsi-Pohjasta. Taustalla olivat osin terveydenhuoltolain muutokset ja sairaalaverkkolaki, osin hyvinvointialueen viranhaltijoiden päätökset.
Raskas kirurgia loppuu vuoden vaihteessa
Muutosten toimeenpano jatkuu. Ensi vuoden vaihteessa raskas kirurgia, yöaikainen kirurgipäivystys ja kirurgiset vuodeosastot loppuvat.
– Toivomme, että saisimme pitää päiväkirurgisen ja heräämöstä kotiin -leikkaustoiminnan, jonka laki mahdollistaa, sanoo kirurgian ylilääkäri Ritva Ylikärppä.
Sairaalassa on valmistauduttu lakimuutoksiin ja uudistettu toimintaa pitkin vuotta. Maaliskuussa aloitti uusi heräämöstä kotiin -yksikkö, ja kesällä käynnistettiin päiväkirurgiset endoproteesileikkaukset.
Kun vaativat leikkaukset päättyvät, lääkärien työnkuva kapenee. Niin myös anestesiologi Johanna Kauniston, mutta työt kuitenkin ainakin toistaiseksi jatkuvat.
Vielä enemmän supistukset vaikuttavat hoitajiin. Lapin hyvinvointialue ja Mehiläinen Länsi-Pohja ovat nyt sopineet 36,5 hoitajatyövuoden vähentämisestä kirurgisten vuodeosastojen ja yöaikaisten leikkausten päättymisen vuoksi.
– Hoitajien irtisanomiset ovat menossa, kertoo hallintoylilääkäri, lastenkirurgi Outi Nyberg Mehiläinen Länsi-Pohjasta.
”Onko kyse edes kustannuksista?”
Lapin hyvinvointialue joutui kesällä arviointimenettelyyn talousvaikeuksien vuoksi.
Lokakuussa arviointiryhmän ehdotus Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon alasajosta tuli lääkäreille ”ihan puskista” ja ”täytenä yllätyksenä”.
Ryhmä ehdotti myös Mehiläisen sopimuksen päättämistä viimeistään vuoden 2027 loppuun.
Mehiläinen on tuottanut alueella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja kesäkuusta 2018. Aluksi yksityinen tuottaja epäilytti lääkäreitä, mutta nyt he ovat olleet tyytyväisiä, kun potilaat pystytään hoitamaan hyvin ja aikataulussa.
Länsi-Pohja on nähty toimivana yksikkönä sekä pidettynä työ- ja erikoistumispaikkana. Yhteistyö erikoisalojen välillä on sujunut. Lääkäreitä on saatu. Monipuolinen työ on ollut sairaalan vetovoima.
Haastatellut lääkärit sanovat, ettei arviointiryhmä esitä lakkautusta perustelevia vaikutusarviointeja tai laskelmia. Heidän mukaansa alasajo lisäisi kustannuksia. Esimerkiksi matkakulut kasvaisivat.
– Ehdotuksella ei ole taloudellista pohjaa. Onko kyse edes kustannuksista, vai halusta vähentää hyvinvointialueiden määrää, pohtii terveyspalveluiden johtaja, LT Maria Lovén Mehiläinen Länsi-Pohjasta.
Meri-Lapin tai jopa koko Lapin hyvinvointialueen liittämisestä Pohjois-Pohjanmaahan käydään spekulaatioita.
Lääkärien tunnelmat teho-osaston työhuoneessa ovat apeat. Arviointiryhmän ehdotus on nyt aluehallituksen ja -valtuuston käsittelyssä. Moni lääkäri on jo menettänyt toivonsa.
– Koko ajan paiskimme töitä, mutta tilanne on hirveän ahdistava. Puhumme alasajosta jo melkein toteutuneena asiana, jota ei voi enää pysäyttää, sanoo neurologian ylilääkäri Anu Toikka.
”Suurin osa kirurgeista haluaa leikata”
Rekrytointia turbulenssi on jo vaikeuttanut. Tähän asti erikoistujia on ollut hyvin, mutta nyt esimerkiksi kirurgiaan erikoistuvia on vaikea saada.
Länsi-Pohja on toiminut isona kouluttajana Oulun yliopistolle. Nähtäväksi jää, täyttyvätkö erikoisalojen koulutusvaatimukset jatkossa.
Jos päiväkirurgia ja heräämöstä kotiin -toiminta jatkuisivat, kirurgityövoimaa tarvittaisiin jonkin verran. Jos kaikki leikkaukset loppuvat, kirurgeja jää vain pitämään poliklinikkaa.
– Pelkään, että silloin käy kato lopuistakin kirurgeista. Suurin osa kirurgeista haluaa leikata ja ylläpitää ammattitaitoa, ylilääkäri Ritva Ylikärppä sanoo.
Hän itse tekee paljon hallinnollista työtä. Nyt palapelin pyörittäminen muuttuu niin, että palojen määrä vähenee, kun leikkaustoiminnan repertuaari muuttuu.
Suurin osa kirurgeista käy töissä päivittäin yli sadan kilometrin päästä Oulusta. Jos työt siirtyisivät Rovaniemelle, työmatka pitenisi yli 120 kilometriä suuntaansa.
Osa voi hakeutua töihin Ruotsin Kalixiin
Pari erikoislääkäriä on jo tehnyt ratkaisunsa ja hakeutunut töihin muualle.
Jatko mietityttää nyt kaikkia. Haastateltavat sanovat, että Rovaniemelle he eivät lähde. Luontevampi suunta on Oulu.
Jos anestesiologi Johanna Kauniston työt sairaalassa päättyisivät, hän harkitsisi kulkemista kotoa Kemistä päivittäin joko Ouluun – tai Ruotsin Kalixiin.
Alle 80 kilometrin päässä sijaitseva Kalixin sairaala kiinnostaa Länsi-Pohjassa muitakin. Hallintoylilääkäri Outi Nyberg kertoo, muutama hoitaja on jo hakeutumassa sinne töihin. Siellä on pulaa sekä lääkäreistä että hoitajista. Tulijoille on luvattu järjestää kielikurssi.
– Ruotsissa on keskitetty aiemmin, mutta nyt siellä on alettu taas hajauttaa. Kalixin sairaalaa nostetaan uudelleen. Tähän asti siellä leikattu yhdessä salissa, jatkossa neljässä, Nyberg kertoo.
”En jää pelkkää poliklinikkaa pyörittämään”
Myös kardiologian toimenpiteet, sydänvalvonta ja vuodeosasto ovat lopettamisuhan alla.
Kardiologian keskittäminen vaikuttaisi koko sisätauteihin. Takapäivystäjät häviäisivät, eikä osastoja voisi enää pyörittää.
Sisätautien ylilääkäri Mari Lantto pelkää, että sisätaudeille jää vain poliklinikkatoimintaa ja ehkä dialyysi.
Lantto asuu Kemissä. Hän ei vielä tiedä, mitä tekee, jos alasajo toteutuu. Yksi mahdollisuus on jäädä poliklinikkatyöhön Kemiin.
– Olen tässä lastu laineilla. Katson, mitä tapahtuu. Jos alkaa tuntua siltä, että minulla ei ole enää mukavaa työyhteisöä, en voi jäädä.
Kardiologi Paula Ruuska-Piiroinen on työskennellyt sairaalassa yhdeksän vuotta, siitä asti, kun sai erikoislääkärin paperit. Jos invasiiviset toimenpiteet viedään pois, toimenkuva muuttuu radikaalisti.
– En jää tänne pelkkää poliklinikkaa pyörittämään. Vaikuttaa siltä, ettei täällä voi enää myöskään kouluttaa kardiologeja, Ruuska-Piiroinen sanoo.
Hän asuu Oulussa. Jos kardiologia keskitetään, hän ei aio lähteä Rovaniemelle eikä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
– Olen jo kartoittanut privaattipuolen työmahdollisuuksia.
Tiettyjen potilasryhmien turvallisuus huolettaa
Neurologian ylilääkäri Anu Toikka asuu Kemissä ja voisi periaatteessa jäädä poliklinikkatyöhön Länsi-Pohjaan. Yksityinen sektori ei häntä houkuttele.
– Olen vanhan ajan lääkäri, joka haluaa hoitaa heikkoja ja raihnaisia.
Eniten Toikka on huolissaan ajasajon vaikutuksista potilaisiin. Hän sanoo, että keskittäminen heikentää hoitoon pääsyä ja vaarantaa potilasturvallisuuden.
Jos teho- ja vuodeosastot menevät kiinni, esimerkiksi tiettyjen neurologisten potilaiden mahdollisuus selvitä hengissä heikkenee. Diagnoosi- ja hoitoviiveet kostautuvat.
– Jos aivoverenkiertopotilaat käyvät vain lajittelussa akuuttiklinikalla ja lähtevät ambulanssilla eteenpäin, menetetään aikaikkuna.
Missä mennään?
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti 17. marraskuuta esittää aluevaltuustolle, että "Länsi-Pohjan sairaala ei ole jatkossakaan vain terveyskeskus, vaan sairaala, jossa tuotetaan väestön tarpeita vastaavaa erikoissairaanhoitoa, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua".
Yksityiskohtaisempi päätös jäävistä palveluista valmisteltaisiin aluevaltuustolle ensi vuoden ensimmäiseen kokoukseen.
Valtion asettama arviointiryhmä on aiemmin esittänyt, että sairaalan toiminta muutettaisiin vastaamaan lähinnä perusterveydenhuollon tarpeita. Erikoissairaanhoitoa tarjottaisiin niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Selvityksen mukaan arviointiryhmän ehdotus tiettyjen erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämisestä vaikuttaa kustannusten osalta järkevältä.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue irtisanoisi Mehiläinen Länsi-Pohja oy:n sopimuksen päättymään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.
Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialue ei voi tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän ehdotusten kanssa.
