Omalääkäri hakee listaltaan potilaita, joiden pitkäaikaissairaus on Kanta-tietojen perusteella ollut pitkään hoitamatta.

Pirkanmaalla on aloitettu pilotti, jossa omalääkäri- ja omahoitajatyöparit ottavat yhteyttä kansalaisiin, jotka ovat jollain tavoin pudonneet hoidon ulkopuolella.

Potilaalla voi olla esimerkiksi diabetes, mutta hän ei ole käynyt aikoihin laboratoriokokeissa.

Taustalla pilotissa on kesäkuussa voimaan tullut terveydenhuoltolain muutos, jonka mukaan terveydenhuollosta voidaan olla yhteydessä potilaaseen päin, jos hänen tunnistetaan olevan hoitovajeessa, tai hoito on jollain tapaa viivästynyt.

– Me vastaamme lakimuutokseen tällä hankkeella, kertoo kehittäjälääkäri, Oriveden sote-aseman vastaava lääkäri Riku Metsälä.

Metsälä ennustaa, että lakimuutos tulee muuttamaan terveydenhuollon kenttää merkittävällä tavalla.

Hanke on Sitran rahoittama ja kestää tämän vuoden loppuun. Se alkoi kesäkuussa 2025 teknisten ratkaisujen kehittämisellä.

Tiedot haetaan Kannasta

Pirkanmaan pilotissa hoitovajeita etsitään hyvinvointialueen omien potilasvarantojen sisältämän tiedon sijasta kansallisesta Kanta-tietokannasta.

– Kanta-tietoa hyödyntämällä saamme koko väestön todellisen hoitovajeen selville, Metsälä kertoo.

Kanta-tiedot kertovat potilaan todellisen tilanteen. Jos hän on hoidattanut diabetestaan tai muuta pitkäaikaissairauttaan vaikkapa privaatissa tai työterveyshuollossa, tai käynyt laboratoriokokeissa toisella hyvinvointialueella, tiedoissa voi olla hyvinvointialueen osalta katveita. Silloin häneen otettaisiin turhaan yhteyttä.

Toisaalta diagnoosi on voitu tehdä työterveyshuollossa, mutta enää työterveyshuollon palvelut eivät ole käytössä, mutta hyvinvointialueella ei tiedetä diagnoosista.

Ensimmäiset yhteydenotot on tehty hyvinvointialueelta syyskuussa.

– Potilaat ovat olleet valtaosin tyytyväisiä siitä, että heidät on tunnistettu. Suurin osa on sitoutunut varattuun aikaan ja käynyt laboratoriokokeissa. Tässä on tosin potilasryhmäkohtaisia eroja, Metsälä kertoo.

Ensimmäisiä potilaita tavattuaan Metsälälle on syntynyt käsitys, että monilla heistä asiat ovat jääneet hoitamatta, eivätkä kontrollit ole toteutuneet korona-ajan jälkeen.

Hyvinvointialueen näkökulmasta merkittävää on, että usein pitkäaikaisdiagnoosit eivät ole rakenteisesti kirjattuna järjestelmiin. Tällä on vaikutusta myös hyvinvointialueen rahoitukseen.

Mukana 20 lääkäriä

Pilotti on käynnissä viidellä Pirkanmaan terveysasemalla, ja siihen osallistuu 20 lääkäriä. Metsälä arvioi, että kukin heistä ehtii syksyn aikana hoitaa noin kymmenen potilasta.

– Ajattelisin, että normaalin työn ohessa voisi hoitaa yhden tällaisen potilaan viikossa. Koska työ on ensimmäisten kontaktien perusteella erittäin vaikuttavaa, herää kysymys, pitäisikö sille lohkaista enemmän aikaa?

Käytännössä omalääkäri tekee omalle potilaslistalleen Kanta-haun, jonka tulokset yhdistyvät Duodecimin kehittämään Terveyshyötyarvio-työvälineeseen. Työväline analysoi tiedot ja laatii priorisoidun listan potilaista, joiden hoitotasapaino vaatii huomiota. Hankkeen Kanta-tiedon käsittelystä ja hausta vastaa ohjelmistoyhtiö Atostek.

Tarkastelun voi rajata eri tavoin, vaikkapa verenpainetautiin tai niihin diabetesta sairastaviin, joilla on kaikkein korkeimmat kolesteroliarvot. Työvälineellä voi halutessaan tunnistaa vaikkapa kaikki opioidien käyttäjät, jos tavoitteena on purkaa niiden käyttöä omassa väestössä.

Myös tutkimustyötä

Hankkeessa tutkitaan sitä, miten omalääkäri potilaita valitsee. Siksi lääkärien toimintaa ei olla haluttu ohjata liikaa.

– Selvitämme jälkikäteen, millä kriteereillä he ovat päättäneet valita potilaat. Varmasti tällä hetkellä korostuvat kansansairaudet, kuten diabetes ja ateroskleroosi, Metsälä otaksuu.

Hankkeen tulosten raportoinnin lisäksi siitä tehdään myös tieteellistä tutkimusta.

– Hankkeen myötä myös selviää, onko Kanta-tiedolla lisäarvoa verrattuna siihen, että tämä olisi tehty Pirkanmaan hyvinvointialueen omalla rekisteritiedolla, Metsälä kertoo.

Lue lisää: Omalääkärimalli 2.0 – onnistuuko toinen yritys paremmin?