Pirstalemaakunnassa haetaan yhteisiä malleja
Lääkärilehti kysyy hyvinvointialueilta, miten aloitus on sujunut. Lääkäreiden pääluottamusmiehen mielestä Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernirakenne on keskeneräinen, raskas ja sekava.
Suuria riskejä ei ole realisoitunut, mutta kaikenlaista säädettävää riittää.
Näin voi tiivistää konsernipalvelujohtaja, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Juhani Sandin näkemyksen Pirkanmaan hyvinvointialueen aloituksesta.
Palkanmaksussa on hänen mukaansa edelleen käsityötä ja viime hetken korjauksia. Muutenkin maksuliikenteessä on vielä korjattavaa.
Toinen iso työmaa ovat henkilöstöön liittyvät kysymykset. Sand kuvaa aluetta "tyypilliseksi isoksi pirstalemaakunnaksi". Pirkanmaan hyvinvointialueeseen yhdistyivät yliopistosairaala, 23 kuntaa ja maakunnallinen pelastuslaitos.
– Onhan siinä hyvin erilaisia toimintatapoja. Nyt sitten haetaan yhteisiä malleja, Sand sanoo.
Palveluiden uudelleenjärjestäminen ja integroiminen ovat vasta alussa, mutta:
– Siellähän ne odotukset ovat, ja siinä meidän täytyy onnistua. Muuten tämä koko asia on ollut aika turha.
Sand näkee kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi digiklinikoissa, vuodeosastoverkossa ja kotisairaalatoiminnassa.
"Keskeneräinen, raskas, sekava"
Toinen Taysin lääkäreiden pääluottamusmiehistä, sisätautiklinikassa haavaosaston sisätautilääkärinä työskentelevä sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Jussi Pohjonen kertoo, että kliinisen työn tekemiseen vuodenvaihde ei tuonut muutoksia. Esihenkilökin on sama kuin ennen.
Työsuhdeasioissa sen sijaan näkyy ongelmia, joita hän pääluottamusmiehenä näkee ensilinjassa.
Aiemmin esimerkiksi erikoistuville lääkäreille laskettiin parissa päivässä työkokemuslisä, kun työtodistukset oli toimitettu henkilöstöhallintoon. Kyseessä on lisä, joka maksetaan kolme vuotta laillistettuna lääkärinä työskentelyn jälkeen.
Tämä romuttui vuodenvaihteessa.
Pohjosen käsityksen mukaan työtodistukset käsitellyt henkilö siirrettiin toisiin tehtäviin, ja lisien laskenta seisahtui kokonaan.
Tämä on ollut erityisen harmillista, koska lisä vaikuttaa muuhunkin kuin peruspalkkaan, esimerkiksi päivystyskorvauksiin.
Juhani Sandin mukaan laskennat viivästyivät alkuvuonna, kun tekijöitä ei ollut määritetty. Nyttemmin tekijät on nimetty, ja laskenta sujuu hänen mukaansa taas.
Jussi Pohjonen on kokenut hankalaksi selvittää, kehen olla yhteydessä missäkin kysymyksessä.
Henkilöstöhallinto vaikuttaa Pohjosen mielestä ylityöllistetyltä, ja sieltä on vaikea saada vastauksia. Konsernirakenne on hänestä kaikkiaan keskeneräinen, raskas ja sekava.
Yksi käytännön ilmentymä tästä on ollut, että uusia henkilökohtaisia lisiä ei ole pystytty myöntämään.
Juhani Sand sanoo, että henkilökohtaisten lisien osalta on nyt kevään aikana tehty hyvinvointialueen yhteinen kriteeristö ja arviointilomake. Tämä on ollut tarpeen, koska hyvinvointialueeseen liittyneissä organisaatioissa on ollut isoja eroja sekä lisien suuruudessa että kriteereissä.
Myös jo maksussa olevien lisien määrät ovat olleet tarkastelussa. Maksettujen lisien kokonaismäärä on työehtosopimusten mukainen, mutta yhtenevissä käytännöissä lisien toimeenpanossa on Sandin mukaan vielä sovittavaa ja parannettavaa.
Henkilökohtaiset lisät on Sandin mukaan määrä tarkastella osana palkkojen yhteensovittamista.
– Palkasta päättää sama henkilö kuin voi hallintosäännön ja toimintasääntöjen mukaan päättää virkaan tai toimeen ottamisesta, hän sanoo.
