Pohde tukee kotona asumista
Kotihoidon laatua parannetaan, ja ennakoimatonta päivystykseen joutumista ehkäistään muun muassa laatimalla kaikille asiakkaille hoitosuunnitelma.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) satsataan nyt siihen, että ikäihmiset pärjäisivät entistä pitempään kotona.
– Hyvinvointialueen sote-järjestämissuunnitelma linjaa, että kotiin ja arkiympäristöön tulevaan tukeen satsataan ikäihmisten osalta, kertoo toimialuejohtaja Mervi Koski Pohteen ikäihmisten palveluista.
Kotihoidon laatua on haluttu parantaa tarpeista käsin.
– Viime syksynä meillä oli kotihoidon laadunparannusprojekti, jossa tehtiin moniammatillisesti laadunparannussuositus. Mietimme, mitä haluamme kotihoidossa tehdä ja päädyimme siihen, että kaikilla asiakkailla pitää olla hoitosuunnitelma ja palvelusuunnitelma, ja että sairaudet pitää olla hoidettuna, kertoo geriatri, palvelualuejohtaja Elina Heikkinen Pohteelta.
Kotihoidon hoitajille on laadittu yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mitä asioita on tehtävä ennen kuin hoitosuunnitelmaa ryhdytään laatimaan. Tähän kuuluvat erilaiset kyselyt, kuten masennuskysely, tietyt laboratoriokokeet, verenpainemittaukset ja tarpeen mukaan fysioterapeutin konsultaatio. Suunnitelma kootaan yhteen lääkärin hoitokäynnillä. Tätä varten on perustettu kymmenen uutta terveyskeskuslääkärin virkaa.
– Tavoittelemme sitä, että asiakas voitaisiin hoitaa kotona tai palveluasumisyksikössä ennakoivan hoitosuunnitelman mukaan, eikä hän joutuisi turhaan päivystykseen, Koski sanoo.
Tukea kotihoitoon
Kotas-tilannekeskuksen tehtävä on tukea kotona asumista. Tavoitteena on vähentää päivystyksen käyttöä ja lyhentää sairaalajaksoja. Kohteina ovat asumispalveluyksiköt, kotihoito, kotisairaalat, arviointi- ja kuntoutusyksiköt sekä ikääntyneiden omaishoitajat.
Kotas-keskukseen voi kotihoidon lähihoitajavaltainen henkilökunta voi olla yhteydessä tarvitessaan konsultoivan sairaanhoitajan tukea. Sairaanhoitaja taas voi olla yhteydessä lääkäriin. Kotas-keskuksen kautta voidaan tarvittaessa koordinoida kotiin kotisairaalakäynti.
Kotas-keskuksessa työskentelee kotiutushoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että potilas voi kotiutua suoraan päivystyksestä turvallisesti.
Etälääketieteen tuen keskus taas tarjoaa omalääkäritoimintaa kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille virka-ajan ulkopuolella. Hoitajat voivat tukeutua etälääketieteen tuen keskukseen, kun asiakkaan vointi herättää huolta. Näin vältytään monelta turhalta päivystyskäynniltä.
Kotikuntoutus vähentää hoidon tarvetta
Kotikuntoutusta on vahvistettu, ja sen tavoitteena on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia selvitä itsenäisestä arjesta kotonaan.
Kotikuntoutus on jaettu ennaltaehkäisevään jaksoon, arvioivaan jaksoon ja tehokotikuntoutusjaksoon. Ennaltaehkäisevän jakson tarve pyritään tunnistamaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Kaikille kotihoitoasiakkaiksi tuleville taas tehdään arvioiva jakso ennen kuin säännöllinen kotihoito alkaa.
– Tavoitteena on lisätä asiakkaan voimavaroja niin, ettei hän heti tarvitsisikaan säännöllistä kotihoidon palvelua, Koski kertoo.
Arvioivan kuntoutusjakson jälkeen noin 30 prosenttia asiakkaista pärjää ilman säännöllistä kotihoitoa.
Tehokuntoutusta annetaan kotihoidon asiakkaille, joiden palvelutarpeessa ennakoidaan kasvua.
Kaiken tavoitteena on asiakkaan pärjääminen mahdollisimman pitkälle itse.
– Ennen jos potilaalle määrättiin tukisukat, eikä hän itse saanut niitä jalkaan, aloitettiin kotihoito kerran päivässä sitä varten. Nyt kotikuntoutusjaksolla opetellaan kahdeksan viikkoa vetämään sukat jalkaan sukanvetolaitteella, eikä aloiteta ollenkaan säännöllistä kotihoitoa. Asiakkaan kunto ja mielialakin säilyvät parempina, kun hän pystyy itse tekemään asioita, Heikkinen huomauttaa.
Jatkossa kotiin annettavia palveluita aiotaan vahvistaa myös etäkotihoidon, hyvinvointiteknologian ja yhteisöllisen asumisen keinoin.
Pohteen alueella satsataan myös kotisairaanhoitoon. Tästä Lääkärilehti kertoi jo aiemmin.
