Pohjois-Karjala-projekti 2.0 edistää terveyttä edeltäjänsä hengessä
Kohderyhmänä ovat 18–65-vuotiaat pohjoiskarjalaiset, joilla on diabeteksen tai sydän- ja valtimotaudin riski.
Pohjois-Karjala-projekti 2.0 pyrkii vaikuttamaan pohjoiskarjalaisen väestön terveyshaasteisiin, kuten diabetes- ja sydän ja- verisuonitautien riskeihin.
Ne ovat edelleen merkittäviä riskejä työikäisessä väestössä, vaikka aikaisemmassa Pohjois-Karjala-projektissa tehtiin erittäin merkittävää ja laaja-alaista väestön terveyden edistämistyötä. Näin kertoo terveyden edistämisen suunnittelija Anne Härkönen Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksesta.
Tarkoituksena on kehittää ja vakiinnuttaa alueellisia toimintamalleja, jotka voidaan laajentaa koko Suomeen. Kohderyhmänä ovat 18–65-vuotiaat pohjoiskarjalaiset, joilla on diabeteksen tai sydän- ja valtimotaudin riski.
Projekti on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja osa Terveydeksi- ja Suomi Liikkeelle -ohjelmia. Se alkoi viime elokuussa ja päättyy ensi vuoden maaliskuun lopussa.
Elintapaohjaus avainasia
Pian alkaa kaksi kuusi kuukautta kestävää elintapaohjauksen pilottia. Parhaillaan rekrytoidaan osallistujia tutkimukseen, jossa annetaan hybridimuotoista hyvinvointivalmennusta. Siinä osallistuja saa käyttöönsä digitaalisen hyvinvointialustan ja valmentajan tuen.
– Tavoitteena on saada ensimmäiseen pilottiin 150 osallistujaa. Huhtikuussa alkaa toinen pilotti, johon pyritään saamaan niin ikään 150 henkilöä mukaan, Härkönen sanoo.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työikäisille suunnatun hyvinvointivalmennuksen käyttökelpoisuutta, hyväksyttävyyttä, vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin sekä kustannusvaikuttavuutta. Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Sydänliitto toteuttavat sen.
Palvelut arkiympäristöön
Projektissa kehitetty Ihmisten huoltoaseman palvelupiste on ruokamarketissa Joensuussa, jotta voidaan kohdata mahdollisimman paljon väestöä. Siellä annetaan muun muassa henkilökohtaista elintapavalmennusta.
– Lisäksi meillä kaksi kertaa kuussa mittauspäiviä, jolloin teemme kehonkoostumusmittauksia ja terveyskuntotestejä.
Ihmiset ovat löytäneet palvelut, ja tutkimukset ovat herättäneet mielenkiintoa. Härkönen toivoo, että hanke saisi jatkoa ensi vuoden maaliskuun jälkeen.
– Mietimme koko ajan jatkosuunnitelmia, koska terveyshaasteita on tulevaisuudessakin. Tällainen vuoden mittainen projekti ei pysty niihin vastaamaan.
