Raskas työnkuva vaikeuttaa rekrytointia
Tulevaisuudessa psykiatreja on nykyistä vähemmän, koska valmistuvien määrä ei kata eläköityviä.
Hoitotakuu ylittyy Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varhan) kuudesta psykiatrian palvelualueesta selvästi eniten neuropsykiatriassa.
Sinne on jopa yli kahden ja puolen vuoden jono marraskuun 8. päivän tietojen mukaan.
Myös nuorisopsykiatriassa hoitotakuu ylittyy, samoin aikuispsykiatriassa mielialahäiriöitä hoitavalla palvelualueella ajoittain.
Psykiatrian tulosryhmäjohtaja Jyrki Heikkilä Tyksista sanoo, että hoitotakuun maksimirajat soveltuvat huonosti psykiatrisen hoidon saatavuuden mittaamiseen. On selvää, että esimerkiksi vakavan masennuksen osalta lakitekstin tarkoittama ”hoidon edellyttämä kiireellisyys” on jotain muuta kuin 6 kuukautta.
Psykiatriassa on paljon asioita, joita ei mitata – toisin kuin toimenpidekeskeisillä aloilla.
Esimerkiksi sitä ei mitata, kuinka kauan kestää, ennen kuin henkilö saa psykoterapiaa. Tämän selvittäminen olisi Heikkilän mukaan samalla tavalla tarpeellista kuin tutkimukset toimenpiteisiin pääsemisen ajoista.
Psykiatrian hoitojonoista jää paljon piiloon.
Perusterveydenhuollon palveluja vahvistetaan
Keskeinen ongelma Heikkilän mielestä ovat psykiatristen palvelujen rakennevinouma ja hallinnollisen rakenteen monimutkaisuus.
Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat olleet kehittymättömiä. Hoidollista vastuuta ei ole selkeästi kenelläkään perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
Varhassa psykiatria kuuluu Tyks-sairaalapalvelujen tulosalueeseen. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat sote-palvelujen tulosalueella. Aikuisten hoidolliset palvelut sekä perhekeskusten lasten ja nuorten palvelut sijaitsevat sote-palvelujen sote-keskuksissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut ovat sote-palvelujen sosiaali- ja vammaispalveluissa.
Varhan strategiana on vahvistaa perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja. Nyt on esimerkiksi perustettu lisää vakansseja.
– Varhaisten interventioiden saatavuuden lisäämiseksi on myös Varhassa menossa hieno ja palvelurakenteen korjaamisen kannalta välttämätön kansallinen projekti.
Palvelujen tarve on lisääntynyt erityisesti neuropsykiatrissa häiriöissä ja nuorisopsykiatriassa.
– Varha on ollut rakenteilla vasta alle vuoden, ja siksi moni tärkeä asia on kesken.
Psykiatrit konsultoiviin tehtäviin
Varhan psykiatriasta puuttuu tällä hetkellä 25 prosenttia lääkärityövoimasta. Luku on ollut samanlainen viimeiset kaksi vuotta.
– Viroista, joihin vaaditaan psykiatrian erikoislääkärin pätevyys, puuttuu pätevää työvoimaa yli 40 prosenttia. Kansallisessa vertailussa meillä on yksi parhaimpia tilanteita tässä mielessä – pitäisikö sanoa valitettavasti.
Psykiatrian vuokralääkäreiden määrä on haluttu pitää Varhassa kohtuullisena. Heikkilän mukaan noidankehä syntyy, kun vuokralääkärien työtä ostetaan lisää.
– Omat lääkärit rekrytoidaan meiltä pois, ja työvoimaa tarjotaan kolminkertaisella hinnalla.
Tällä hetkellä psykiatrian vuokralääkärien työvoimaa hankitaan noin viisi henkilötyövuotta. Ensi vuonna määrä pysyy suurin piirtein samana. Vuokralääkäreitä rekrytoidaan kriittisimpiin kohtiin.
Psykiatrien pitäisi siirtyä Heikkilän mielestä nykyistä enemmän konsultoivaan rooliin. Potilaiden hoidon tulisi jatkua perusterveydenhuollossa, jonne psykiatrit antavat online-konsultaatioita.
Työsarkaa riittää
Jo parikymmentä vuotta on pohdittu, miten psykiatrian vetovoimaa voitaisiin lisätä.
Heikkilä katsoo, ettei psykiatria ole osannut riittävästi houkutella psyykestä ja ihmisen hoitamisesta kokonaisuutena kiinnostuneita.
Kansalliset koulutusratkaisut eivät myöskään ole tukeneet psykiatripulan helpottamista.
Toimenkuvien kehittämisessä on hänen mielestään paljon tehtävää. Avohoidon psykiatreilla saattaa mennä jopa puolet työajasta lausuntojen kirjoittamiseen.
Siihen on kiinnitetty huomiota myös kansallisesti. Heikkilä ei ole vielä nähnyt konkreettisia toimia, jotka oikeasti vaikuttaisivat tähän. Lainsäädännöllisiä toimia tarvitaan.
Pilotti kehittää työnkuvaa
Hus Psykiatrialla jonotti avohoitoon 262 henkilöä ja vuodeosastolle 50 lokakuun 27. päivänä, kertoo Hus Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund .
Jonot eivät kerro hänen mukaansa täysin totuutta, sillä suurin osa Hus Psykiatrian toiminnasta on päivystyksellistä.
Kaikkia hyvinvointialueita vaivaa pula psykiatreista. Tilanne on vaikein kaikista lääketieteen erikoisaloista.
Suomessa on psykiatreja OECD:n vertailussa neljänneksi eniten. Tästä huolimatta virkoja on selvästi enemmän kuin tekijöitä.
Oleellista Ekelundin mielestä on se, miten usein psykiatri ehtii tavata potilaita.
– Psykiatreilla on 4–6 potilastapaamista päivässä, mikä on kansainvälisesti katsoen vähän. Tapaamisiin pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia. Psykiatrien aikaa menee todella paljon esimerkiksi todistusten kirjoittamiseen.
Hus Psykiatrialla on menossa pilotti, jossa Aalto-yliopiston tuotantotalouden asiantuntijat ovat mukana kehittämässä psykiatrien työnkuvaa. Pilotissa selvitetään, voidaanko avustavaa henkilökuntaa käyttämällä saada työprosessit sujuvammiksi.
Tarkoituksena on saada psykiatreille enemmän mahdollisuuksia tavata potilaita työpäivänä.
Alan houkuttelevuutta voitaisiin Ekelundin mielestä parantaa myös kehittämällä tiimityöskentelyä.
– Kansallinen konsensus pitäisi löytää vuokralääkäritoiminnan vähentämiseksi psykiatrialla.
Huomio matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut täytyy saada toimimaan nykyistä paremmin, korostaa mielenterveyden- ja hyvinvoinnin palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Matalan kynnyksen palvelujen toimiessa hyvin potilaalle voidaan saada nopeasti riittävä hoidollinen vaste, jolloin hänen tilanteensa helpottuu nopeasti. Lähetettä ei välttämättä tarvita erikoissairaanhoitoon. Perustason toimintaa auttamaan tarvitaan psykiatrian erikoissairaanhoidon konsultaatiotuki.
Hyviä hankkeita Laasonen-Balkin mukaan on. Esimerkiksi nuorisopsykiatriassa on menetelmä- ja koulutusprojekteja ja aikuispsykiatriassa valtakunnallinen Terapiat etulinjaan -hanke. Terapianavigaattoritoiminnan avulla kyetään arvioimaan potilaan tilanteen vaikeusastetta ja ohjaamaan oikeaan hoitoon. Myös oma-apu- ja digitaalisia palveluja voidaan hyödyntää.
– Pohjois-Savossa pyritään vakiinnuttamaan näitä hankkeita omaksi toiminnaksi.
Lääkäriresurssit kohdennettava oikein
Laasonen-Balk tähdentää, että psykiatrien lausuntopainotteista työnkuvaa täytyisi muokata toimivammaksi. Lääkärien pitää voida tehdä työtään potilaslähtöisesti.
Raskas työnkuva vaikeuttaa psykiatrien rekrytointia. Hän toivoo valtakunnallista keskustelua tästä.
Psykiatrien työhön on siirtynyt tehtäviä toisilta ammattiryhmiltä kuten osastosihteereiltä. Lääkärien ajasta menee iso osa muuhun kuin potilastyöhön.
– Niukat lääkäriresurssit pitää kohdentaa oikein. Psykiatrit joutuvat hoitamaan potilaita tiukalla aikataululla, koska aika ei riitä muuhun.
Hoitojonot lyhenemässä Pohjois-Savossa
Hoitojonot psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat olleet Pohjois-Savossa vähenemässä Laasonen-Balkin mukaan viime vuosina.
Hoitojonossa olevien potilaiden määrät vaihtelevat kuukausittain. Aikuispsykiatrialla lokakuun lopussa on ollut potilaita jonossa 19 ja nuorisopsykiatrialla 54. Vuonna 2021 lokakuun lopussa aikuispsykiatrian jonossa oli 36 ja nuorisopsykiatrialla 57.
Vuonna 2021 enemmän kuin 90 vuorokautta hoitoa odottaneiden osuus oli 17 prosenttia, vuonna 2022 16 prosenttia ja lokakuun 2023 lopussa 10 prosenttia käyntien kokonaismäärästä. Koko maassa tilanne on ollut päinvastainen: vuonna 2021 16 prosenttia, 2022 30 prosenttia ja lokakuun lopussa 2023 49 prosenttia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on pyritty aktiivisesti rekrytoimaan psykiatreja virkoihin.
– Meiltä puuttuu edelleen virkalääkäreitä.
Vuokralääkäreiden työvoimaa on tänä vuonna lisätty verrattuna aikaisempiin vuosiin. Psykiatrian avohoidossa on vuokralääkäreitä suhteessa eniten eli 42 prosenttia ja virkalääkäreitä 58 prosenttia.
Kysin yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla virkalääkäreitä on työvoimasta 70 prosenttia ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla 80 prosenttia.
