Terveydenhuolto

Pitkän koronan lausumalle runsaasti kritiikkiä

Monet pitkittyneitä koronaoireita koskevat tutkimukset perustuvat sairaalassa hoidettujen potilaiden aineistoihin.

Ulla Toikkanen

ADOBE/AOP
Konsensuslausuma pitkäkestoisesta koronataudista on saanut paljon kritiikkiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön toiveena oli tiivis konsensuslausuma, jossa ei ole kirjallisuusviitteitä. Siksi ovat hävinneet tarkkuus ja selitykset, jotka olisivat erittäin tärkeitä. Näin kertoo Oulun yliopiston lastentautien professori, asiantuntijatyöryhmän jäsen Terhi Tapiainen

Hänen mukaansa esimerkkinä tästä on, minkälaisesta otoksesta on kyse: puhutaanko sairaalaan joutuneista potilaista ja heidän jälkioireistaan. 

– Tällaisia potilaita on hyvin pieni osa koronainfektioon sairastuneista. Lausumassa sanotaan, että 50 prosenttia koronaan sairastuneista saa jälkioireita. Valtaosa aineistossa olleista potilaista oli ollut sairaalahoidossa. 

Pitkäkestoinen koronatauti ilmenee STM:n viime viikolla julkaiseman asiantuntijatyöryhmän konsensuslausuman mukaan noin joka toisella aikuisella SARSCoV-2-infektion jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta.

Valikoitumisharha keskeistä

Epidemiologisissa tutkimuksissa tärkeä kysymys on valikoitumisharha. Onko esimerkiksi johonkin kyselyyn vastannut vain pieni osuus kaikista sairastuneista, niin kuin osassa tutkimuksista.

Tapiaisen mukaan toinen kysymys on se, mihin verrataan. Lasten 1­–2 prosentin osuus ei tarkoita vakavaa koronatautia, vaan sellaista osuutta lapsista, jotka koronainfektion sairastettuaan kahden kuukauden jälkeen raportoivat kysyttäessä jonkin oireen, esimerkiksi vatsa- tai pääkivun.

Vaikeita oireita myös muun tehohoidon jälkeen

Koronaoireiden vakavuuden astetta ei ole konsensuslausuman viestinnässä kerrottu tarpeeksi selvästi Tapiaisen mielestä.

– Työkyky voi heikentyä voimakkaasti myös muiden kuin koronan tehohoitojaksojen jälkeen. Tehohoidossa olleet koronapotilaat ovat erittäin pieni osuus kaikista koronainfektioin sairastaneista. Jos koronapotilas raportoi jonkin oireen tai oire havaitaan kyselyssä, tämä on eri asia kuin toiminta- tai työkyvyn menettäminen pitkäksi aikaa.

”Virheellisesti referoitu”

Konsensuslausuma pitkäkestoisesta koronataudista on saanut paljon kritiikkiä, koska sitä on referoitu virheellisesti, sanoo työryhmän puheenjohtaja, Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine . Ensinnäkin tulee huomata, että kyseessä on vertaisarvioimaton yleistajuinen konsensuslausuma, ei tieteellinen katsaus. 

Käytettävissä olleen näytön perusteella Roineen mukaan oikea johtopäätös on, että joka toinen koronan sairastanut saa pitkittyneitä oireita. Koko totuus se ei ole. Asiantuntijaryhmän työ perustui systemaattisen tiedonhaun tuottamaan noin 10 000 julkaisuun, joista vajaa puolet on vertaisarvioitu. Suurimmat tutkimukset ja meta-analyysit antavat Roineen mukaan yli 50 prosentin piste-estimaatin pitkittyneiden oireiden esiintymiselle.

– Taudinkuvat ovat eriasteisia. Osalla ne haittaavat aidosti toimintakykyä. Tästä on valtavasti tutkimusnäyttöä maailmalla. Vaikka pitkittyneet oireet ovat erittäin tavallisia, arvioidaan yleisesti, että 10–20 prosenttia COVID-19-infektion sairastaneista oireilee yli kolme kuukautta siten, että ne vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan oleellisesti ja pitkittyneen COVID-19-kriteerit täyttyvät. 

Lue myös

Työryhmä arvioi kansainvälisen tutkimustiedon perusteella, että Suomessa on todennäköisesti kymmeniä tuhansia potilaita, joilla on pitkittyneitä koronaoireita. Esitetty arvio Suomen potilaista ei siis perustu näyttöön. Muutamilla tuhansilla oireet haittaavat toimintakykyä tai arkea. Tutkimuksia suomalaisesta aineistosta on menossa parhaillaan. Tuloksia niistä tulee tänä vuonna. 

– Pitkittynyttä koronaa sairastavat eivät näy tilastoissa, koska diagnoosikoodi tuli Suomessa virallisesti käyttöön viime toukokuussa.

Koronainfektio jaettava vaikeusasteisiin

Käytettävissä olleista tutkimuksista ei yleensä ilmene oireiden aiheuttama haitta. Tämä on Roineen mukaan puute, mikä tullee vastedes korjaantumaan. Asiantuntijaryhmän mielestä koronainfektio-oireyhtymä pitäisi jakaa vaikeusasteisiin. 

Roine kertoo, että tutkimusnäyttöön perustuva arvio pitkittyneiden oireiden yleisyydestä on lisääntynyt viime kuukausina. Näyttö tarkentuu jatkuvasti. 

– Uusimmissa meta-analyyseissa on ensimmäistä kertaa enemmistö prospektiivisia tutkimuksia. Toisaalta tutkimuksissa painottuvat sairaala-aineistot, koska sairaalassa olleita koronapotilaita on seurattu tarkkaan. Lisää tietoa tarvitaan avohoidossa olleista koronapotilaista. 

Asiantuntijatyöryhmä jatkaa työtään tämän vuoden loppuun.

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030