Terveydenhuolto

Sairauspoissaolojen kimppuun

Kun lähetteet ja vastuut toimivat oikein, sairausloma lyhenee, väittää koko maahan laajeneva hanke.

Ulla Toikkanen

Petteri Kivimäki
– Kliinisillä auditoinneilla varmistetaan Työote-mallin toimivuus, Pauliina Kangas mainitsee.

Masennus. Sepelvaltimotauti. Rintasyöpä ja ortopedinen leikkaus.

Pitkiä sairauslomia. Niin pitkiä, että yhteiskunta menettää valtavasti työpäiviä.

Ongelman kimppuun ollaan nyt käymässä koko maassa uudella otteella. Työterveyslaitos laajentaa Keski-Suomessa käytössä olleen Työote-hankkeen koko maahan.

Mukana on jo 14 sairaanhoitopiiriä. Yhteistyötä rakentavat erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja soveltuvien osin myös perusterveyshuolto.

Idea on yksinkertainen.

Kun potilas lähtee erikoissairaanhoidosta, hänelle kirjoitetaan vain lyhyt poissaolo. Hän saa samalla lähetteen työterveyshuoltoon, joka ryhtyy tukemaan työkyvyn palauttamista.

Työterveyden osaamisella työhön paluu nopeutuu – näin ainakin uskotaan.

Tutkimus menossa

Mutta käykö niin oikeasti?

Asiaa tutkii Itä-Suomen yliopisto.

Vielä julkaisemattomat tutkimustiedot osoittavat poissaolojen lyhentyneen lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa selvästi. Iso osa potilaista palasi töihin alle kolmessa kuukaudessa. 

– Ennen Työotetta moni sairaala määräsi kolmen kuukauden sairauspoissaolon, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kangas

Aiemmin julkaistu tutkimus lannerangan välilevyn leikkauksista kertoo sairauspoissaolojen lyhenneen niissäkin.

Toiveet säästöistä ovat korkealla, sillä sosiaali- ja terveysministeriö laskee sairauspoissaolojen kokonaiskustannuksiksi 24 miljardia euroa vuodessa, ja suurin osa tulee menetetystä työpanoksesta.

Sairaanhoidon kustannukset kattavat summasta alle kolmanneksen.

– Työote on erinomainen esimerkki hyvinvointialueiden tavoittelemasta integraatiosta, Kangas sanoo.

Eteneminen vaihtelee

Malli ajetaan sisään yleensä yhdellä erikoisalalla, ja sitä laajennetaan vähitellen. Toimivuus tarkistetaan kliinisillä auditoinneilla.

Lue myös

Pirkanmaalla kohteena on aluksi rintasyöpä. Seuraavaksi siirrytään sairaalasta tulevien selkäpotilaiden hoitoon.

Pohjois-Karjalassa Siun Sotessa työterveyshuoltoon lähtee ensin polven tekoniveloperaatiossa olleita potilaita.

Keski-Suomessa erikoissairaanhoidosta tulee muun muassa tekonivelpotilaita, sappi- ja tyräpotilaita, sepelvaltimotautipotilaita, sydämen vajaatoimintapotilaita sekä psykiatrisia ja MS-potilaita Pihlajalinnan työterveyshuoltoon.

Tavoite on, että malli on käytössä vähintään yhden potilasryhmän hoidossa syksyyn 2023 mennessä.

Kahdessa sairaanhoitopiirissä on käytössä masennuspotilaiden hoitoon suunniteltu sisarhanke Myöte. Se pyrkii vähentämään mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kustannuksia.

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen


Faktat

Mielenterveyshäiriöt yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin

Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin oli mielenterveyshäiriö 2010–2020. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat toiseksi yleisin syy. Molemmissa ryhmissä ovat sekä uudet että aiemmin myönnetyt, edelleen voimassa olevat etuudet.

Vuonna 2021 myönnettyjen määräaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy oli mielenterveyshäiriö. Toiseksi eniten määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Toistaiseksi myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat tavallisin syy.

(Lähde: Eläketurvakeskus https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeensaajat/ )

Vuonna 2020 alkaneissa Kelan sairauspäivärahakausissa mielenterveyshäiriö oli yleisin syy nuorilla, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairaus oli tavallisin syy yli 45-vuotiailla (Lähde: Kelan sairauspäivärahatilasto).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030