Sata vuotta Lääkärilehteä
Lääkärilehti täyttää tänä vuonna sata vuotta. Sisältö ja ulkoasu ovat vuosien aikana eläneet voimakkaasti.
Suomen Lääkäriliiton jäsenet!
Näin alkaa Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehden ensimmäinen artikkeli. Liiton yleiskokouksessa oli tekstin mukaan toivottu säännöllisesti ilmestyvää lehteä jäsenten yhteyden lujittamiseksi.
Kaksimiehinen toimitus lupaa tehdä kuusi vähintään yhden painoarkin kokoista vihkoa vuodessa.
Julkaisuvuosi on 1922, mutta päiväys puuttuu.
46-sivuinen julkaisu koostuu hallituksen pöytäkirjoista. Jäsenille on päätetty antaa 1 000 markan hautausavustus. Spriireseptejä väärin käyttävien lääkärien nimet halutaan julkaista. Kunnanlääkärin virkoihin sallitaan haku vain liiton määräämillä ehdoilla.
Ruotsin kieli on vahvasti läsnä.
Kuin vuonna 2022
Yksi osa ensimmäisen numeron ajankuvasta siirtyy suoraan nykypäivään.
Aikakauslehti kertoo toiminta-ajatuksekseen käsitellä kysymyksiä, jotka koskettavat lääkärien yhteiskunnallista asemaa, hyvää toveruutta ja taloudellisia etuja. Aivan kuin Lääkärilehti vuonna 2022.
Paitsi tiedejulkaiseminen. Ammattitaidon kehittäminen ei alkuvaiheissa ollut mukana.
Suopeaa vai ei?
1930-luvulla aikakauskirja muuttuu keskustelevammaksi.
Lääkintöhallituksen pääjohtajalle Hannes Ryömälle on annettu tilaa arvostella liiton lausuntoja. Kiistan keskipisteessä on Helsingin yleinen sairaala: pitääkö yliopistolliselle laitokselle olla eri säännöstö kuin muille sairaaloille? Liiton mielestä kyllä.
Ryömän mukaan lausunnon pohja ei ollut onnellisesti valittu eikä sitä ollut pilattu liiallisella suopeudella lääkintöhallitusta kohtaan. Siitä saattoi lievimmin sanoen olla eri mieltä.
Liitto vastaa antavansa lausuntonsa ihan riippumatta siitä, muodostuvatko ne suopeiksi vai eivät.
Vuonna 1932 Aikakauskirjan kunnanlääkäriosasto esittelee sairaalarakennuksia kuvien kera.
Toinen pitkä kirjoitus hakee ratkaisuja lääketieteen opintoihin syntyneeseen oppilastulvaan.
Karjalassa hämäräsokeutta
Seuraava otoksemme on vuodelta 1942.
Aikakauskirja on alkanut painottaa ammatillista osaamista, ja kehottaa esimerkiksi laittamaan lipeäkiviastioihin pääkallomerkinnän.
Lehteen on ilmestynyt röntgenkuvia ja sairauksien hoitoja koskevia artikkeleita. Numero 1 kertoo, että luesta eli syfilistä hoidettiin salvarsaanivalmisteilla ja vismutilla.
Yksi otsikko kysyy: Mitä tarvitsimme pysyäksemme mahdollisimman kauan ajanmukaisina lääkäreinä? Kirjoittaja Y. K. Suominen käsittelee artikkelissaan sotilaslääketiedettä.
Erkki Larmola kertoo tehneensä testejä kloramiinivalmisteen vaikutuksista tuberkuloosin leviämiseen. Hän liotti huopia tunnin 50–60-asteisessa yhden prosentin liuoksessa. Tuberkelibasillikannat tuhoutuivat lähes täydellisesti.
Yksi otsikko kuuluu näin: Muutamia piirteitä Itä-Karjalan lääkintäoloista ennen ja nyt.
Kirjoitus kertoi bolsheviikkien pyrkineen parantamaan lääkintäoloja voimallisesti, mutta suomalaisten tarkkailijoiden mukaan tulokset olivat jääneet hämmästyttävän murheellisiksi. Välikatot oli peitetty vain ohuella hiekkakerroksella, joka rapisi kattolaudoituksen raoista potilaiden ja hoitohenkilökunnan niskaan. Lämpöä ei tavattomasta puun tuhlauksesta huolimatta saatu talvella kohoamaan yli pakkasasteiden.
Hoitajien ammattitaitokaan ei riittänyt itsenäisiin tehtäviin.
Koulutuksen kurjuutta kuvataan sillä, että Petroskoin välskäriteknikumissa osa oppilaista oli ollut ravinnon puutteen vuoksi kevättalvisin hämäräsokeita.
Lääketiede nousee
Sitten sota on ohi.
Lehden ulkoasu on nykymittapuulla edelleen tylsä. Valokuvat ovat kadonneet. Nimi on Suomen Lääkärilehti.
Ydinsisällöksi on noussut lääketiede. Uutta sisältöä ovat merkkipäivät ja Tulevaa radio-ohjelmaa -niminen palsta. Siellä täällä näkyy mainoksia.
Muutama otsikko:
Kirurgisten kiputilojen polikliinisesta novakaiinihoidosta
Astma ja sen hoito
Alhaisen verenpaineen käyttö leikkausvuodon hillitsemiseksi
Fonokardiografiasta
Idänpolitiikkaa
Linja jatkuu läpi 1960-luvun, mutta 1970-luvulle tultaessa alkaa tapahtua.
Paperi vaihtuu paksuun ja kiiltävään aikakauslehtipaperiin. Palstat ovat kapeampia – siis luettavampia – ja katsausten muoto hivuttautuu kohti nykyistä mallia.
Palstoja ovat muun muassa Kirjeitä kunnasta, Ajankohtaista lääkeaineista – sekä Näkökulma ja Keskustelua, jotka elävät edelleen.
Idänpolitiikka näkyy. Katsauksen aiheeksi on löydetty Välskärit Neuvostoliiton terveydenhuollossa. Opiskelijoiden liikehdintää heijastaa katsaus Mitä medisiinarit odottavat Suomen Lääkäriliitolta.
Sivutilaa vievät avoimet virat, koulutukset ja lääkäriyhdistysten kokouskutsut.
Lehti on edelleen mustavalkoinen.
Toimitus saa värit
Siirtymä vuoden 2022 maailmaan alkaa 1980-luvulla.
Vaikka kuvallinen anti on laihaa, mainoksille on saatu värisivut. 1990-luvulla mainosmyynti näyttää värien voimalla suorastaan räjähtäneen, ja mainokset ovat saapuneet kanteen. Toimitukselle värejä on suotu niukasti.
Verkkosivu laakarilehti.fi aloittaa toimintansa. Aluksi julkaistaan vain paperilehtiä sähköisessä muodossa.
2000-luvulla värit ovat laajassa käytössä ja kuvien koko kasvaa.
2010-luvulla taitto modernisoituu edelleen ja siihen saadaan ilmavuutta. Verkkosivu laajentaa ajankohtaisuutisiin.
Verkko ensin
Vuoden 2022 uudistuksen ensimmäinen lehti on nyt käsissäsi tai luet tätä artikkelia uudistetulta verkkosivultamme.
Lääkärilehti painottuu aiempaa voimakkaammin verkkoon ja siirtyy verkko ensin -julkaisutapaan. Artikkelit tuotetaan verkon ilmaisutapojen ehdoilla ja julkaistaan pääsääntöisesti ensin verkossa.
Uutisia, artikkeleita ja tieteellisiä kirjoituksia verkossa ilmestyy aiempaa enemmän. Painettu lehti ilmestyy pääsääntöisesti joka toinen viikko.
Ulkoasu on uudistettu vastaamaan ajan vaatimuksia.
Niitä noudatti ensimmäinenkin Lääkärilehti vuonna 1922.
Lääkärilehti juhlii 100-vuotista taivaltaan erikoisnumerolla keväällä. Kesäkuussa järjestetään juhlaseminaari.
