Hyvinvointialueita uhkaavat henkilöstöleikkaukset, sote-uudistus kompuroimassa alkumetreillä.

Suomen Lääkäriliitto ja Tehy vaativat terveydenhuollon rahoituksen kasvattamista miljardilla eurolla hyvinvointialueiden sujuvan aloittamisen turvaamiseksi.

Pandemian jäljiltä hoitovelka on suurempi kuin koskaan aiemmin, samalla on menossa yksi yhteiskunnallisen historian suurimpia rakenneuudistuksia. Hyvinvointialueet aloittavat vaikeassa tilanteessa.

Suomalaiseen terveydenhuoltoon varataan huomattavasti vähemmän resursseja kuin muissa Pohjoismaissa. Terveys on pääomaa, toimiva terveydenhuolto sen pääoman hoitamista. Liitot painottavat yhdessä, että terveydenhuoltoon tulisi suhtautua investointina, ei kulueränä.

Peruspalveluiden toimiessa joudutaan turvautumaan vähemmän kalliisiin hoitoihin. Loppujen lopuksi terveydenhuolto vastaa siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää näin yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

– Sote-uudistus ei saa kompastua alkumetreillä akuuttiin rahapulaan. Viimeistään pandemia näytti, että toimiva terveydenhuolto mahdollistaa muun yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan. Suomen pitää panostaa sote-sektoriin aiempaa enemmän, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat alijäämäisellä budjetilla. Jollei rahoitusta korjata, on edessä säästöjä. Terveydenhuollon menot ovat pääasiassa henkilöstökuluja. Ainoa nopea keino leikata kuluja on henkilöstöstä vähentäminen.

Lääkärit ja hoitajat vetoavat hallitukseen hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi alkuvaiheessa. Tämä edellyttää miljardin lisäinvestointia terveydenhuoltoon.

– Mikäli lisärahoitusta ei löydy, on pelkona, että hoitajia ja lääkäreitä odottavat ensi vuonna lomautukset, mikä lisäisi edelleen hoitovelkaa. Näin ei saa käydä, tiivistää Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita.