Taru Lehtinen on hionut omaa konsultointityyliään Isbar-menetelmän avulla. Hän kertoo esimerkiksi, miten potilaan henkilötunnus kannattaa luetella.

Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) lääkäri Taru Lehtinen soittaa kollegoilleen lähes päivittäin kysyäkseen neuvoa.

Palliatiivisen osaston saattohoitolääkärinä työskentelevä Lehtinen on tehnyt yli 20 vuotta lääkärin töitä ja päivystänyt runsaasti.

– Olen joutunut soittamaan kollegoille paljon. Mutta olen myös alusta saakka kiinnittänyt paljon huomiota siihen, miten soitan.

Konsultointipuhelun hoitamistavalla on nimittäin suuri merkitys siihen, millaisen vastauksen luurin toisesta päästä saa.

Lehtinen on hionut omaa tyyliään – myös kantapään kautta – ja kertoo nyt, mihin asioihin hän soittaessaan kiinnittää huomiota.

– Pohdin joka kerta ensimmäiseksi, onko minun pakko soittaa, koska soitto keskeyttää aina toisen ihmisen työn. Kaikilla on kiire, ja työkaverilla on usein oma potilas hoidettavanaan. On tärkeää kysyä, onko aikaa. Se osoittaa, että huomioi toisen tilanteen ja asettuu hänen asemaansa.

Millaisen puhelun itse haluaisit saada?

Äänensävyllä ja tilanteen huomioimisella voi viestiä arvostavansa sitä, että kollega on käytettävissä.

Lääkärin on hyvä miettiä, millaisen puhelun itse haluaisi saada. Se auttaa paljon, että kysymys on selkeästi mietitty.

– Veitsenterävästä kysymyksestä saa kiireisempikin kiinni.

Myös puheen nopeus ja sävy on hyvä huomioida niin, että toinen pääsee mahdollisimman nopeasti kärryille asiasta.

Lehtinen vinkkaa tärkeän kikan henkilötunnuksen luettelemiseen.

– Ei niin, että sanotaan huhtikuun kahdestoista ja niin edelleen vaan numero numerolta, jotta se ei mene työmuistiin. Minulla on muistipolin tausta, se auttaa miettimään näitä asioita.

Soittaminen edelleen paras konsultoinnissa

Taru Lehtinen käyttää puhelutekniikassa hyväkseen Isbar-menetelmää, jota hän suosittelee kaikille lääkäreille.

Isbar on terveydenhuollossa käytettävä kommunikaatiomenetelmä, joka auttaa viestimään olennaisen tiedon selkeässä ja tiiviissä muodossa.

– Oysissa se on käytössä, ja ainakin akuuttilääkäreille se on tuttu. Menetelmä sopii hyvin omiin ajatuksiini, eli esitetään asia ja kysymys napakasti ja jaarittelematta.

Lehtinen kertoo, että vaikka työvuosia on jo kertynyt, kyselyikä ei ole päättynyt. Vaikka nykyään soittamiselle on vaihtoehtoja, kuten pikaviestit, on soittaminen silti kiiretilanteissa usein ainoa tapa konsultoida.

Puhelulla hoidetaan potilaan asiaa

Voiko puhelun laadulla sitten olla vaikutusta itse hoitoon?

– Muistan jonkun sanoneen, että hoito meni mönkään epäonnistuneen puhelun takia. Mutta ei sen pitäisi olla kenenkään sosiaalisten taitojen varassa, Lehtinen pohtii.

Lääkärillä, joka soittaa, on vastuu hoidosta. Hänellä on vastuu hoitaa puhelu niin, että hän saa vastauksen, eikä tule ainakaan mitään konfliktia.

– Me hoidamme potilaan asiaa, emme omaamme.

Lue lisää: Kardiologi ihmettelee: Lääkäri, miksi et anna potilaalle puhelinnumeroasi?