Sote-palveluiden käyttö lisääntyy jo ennen mielenterveysdiagnoosia
Kelan tutkimus tarkasteli oululaisia 5–15-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Lapset ja nuoret, jotka saavat mielenterveysdiagnoosin, käyttävät terveyspalveluita yleisemmin kuin muut saman ikäiset, ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oululaisten 5–15-vuotiaiden lasten ja nuorten sote-palveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien käyttöä yhteensä kolmen vuoden ajalta: alkaen vuotta ennen diagnoosia ja päättyen kaksi vuotta diagnoosin jälkeen.
Tutkimuksen kohteena olleet lapset ja nuoret alkoivat käyttää perusterveydenhuoltoa tavallista enemmän jo mielenterveysdiagnoosin saamista edeltävän kolmen kuukauden aikana.
Eniten he käyttivät terveyspalveluita kolmen kuukauden jakson aikana diagnoosin jälkeen. Erikoissairaanhoidossa käyntien määrä jäi tutkimuksessa koko seurantajakson ajaksi korkeammaksi, mutta perusterveydenhuollossa käyntien määrä palautui lähtötasolle.
Päivystyskäyntien ja yksityisen terveydenhuollon käyntimäärä eivät kasvaneet vastaavasti.
– Tulos korostaa sitä, että erikoissairaanhoidon rooli hoidon jatkuvuudessa on erittäin tärkeä, sanoo Kelan erikoistutkija Mikko Nurminentiedotteessa.
Kuntoutus ja psyykenlääkkeiden käyttö lisääntyivät
Myös todennäköisyys saada Kelan korvaamaa kuntoutusta ja todennäköisyys ostaa psyykenlääkkeitä kasvoivat merkittävästi diagnoosin saamisen jälkeen verrokkiryhmään verrattuna.
Kuntoutus sisältää muun muassa kuntouttavaa psykoterapiaa ja lääkinnällistä kuntoutusta.
Todennäköisyys käyttää lastensuojelun palveluita kasvoi diagnoosin saamisen jälkeen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 5–15-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka asuivat Oulussa 2013–2018 ja saivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään kuuluvan diagnoosin.
Verrokkiryhmänä käytettiin saman ikäisiä nuoria, jotka saisivat vastaavan diagnoosin kolme vuotta myöhemmin eli vuosina 2017–2018. Verrokkiryhmää seurattiin samana ajanjaksona kuin aikaisemmin diagnoosin saaneita. Näin pyrittiin välttämään valikoitumisharhaa.
