Suomeen pilotoidaan sote-alan vaikuttavuuskeskusta

Tavoitteena on, että sote-rahoitus riittäisi ja potilaille tehtävät asiat tuottaisivat terveyshyötyä.

Suomeen ryhdytään pilotoimaan kansallista sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskusta, jonka tavoitteena on koota yhteen alojen vaikuttavuustieto ja -osaaminen.

Työtä tehdään vastikään alkaneessa kolmivuotisessa pilottihankkeessa. Tavoitteena on, että kolmen hankevuoden aikana keskus saadaan perustettua.  

– Perimmäinen tavoitteemme on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurin muuttaminen vaikuttavuusperusteiseen suuntaan, kertoo valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta.

Valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat kaikki muut yliopistolliset hyvinvointialueet, sekä Helsingin yliopistollinen sairaala Hus.

Kukin niistä keskittyy pilottihankkeen aikana omiin kehittämiskohteisiinsa. Lisäksi niillä on yleisiä keskuksen rakentumiseen liittyviä tehtäviä. Pohjimmiltaan kyse onkin keskuksen sijaan kansallisesta vaikuttavuusverkostosta.

Mitä vaikuttavuus tarkoittaa?

– Vaikuttavuus on megatrendi, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Liimatainen kysyy.

– Tavoitteenamme on, että sote-rahoitus riittäisi ja ne asiat, mitä potilaille tehdään, tuottaisivat terveyshyötyä, hän vastaa.

Liimatainen näkee, että kysymys on toimintakulttuurin ja ajatusmaailman muutoksesta.

– Perinteisesti on ajateltu suoritusperusteisesti: mitä enemmän suoritteita, sitä enemmän rahaa. Hyvinvointialueiden myötä rahoitusmalli on muuttunut. Rahoitus on sama riippumatta siitä, paljonko suoritetaan. Rajallinen resurssi pitäisi käyttää siihen, mistä potilas saa eniten lisäarvoa.

Kyse on myös priorisoinnista. Lääkärit pohtivat hoidon vaikuttavuutta ja priorisoivat jatkuvasti, mutta nyt heidän avukseen halutaan kansallinen rakenne, joka tukee vaikuttavuuteen tähtäävää toimintaa. Tästä olisi tukea lääkärille myös yksittäisissä hoitopäätöksissä.

– Lääketiede kehittyy ja kallistuu, mutta edes Käypä hoito -suosituksissa ei toistaiseksi vielä huomioida kustannusvaikuttavuutta. Tulee valtavan kalliita lääkkeitä, joista tutkimusnäyttö on rajallinen ja potilasryhmät usein harvinaisia. Meillä ei kuitenkaan ole rahaa siihen kaikkeen, koska meidän on turvattava koko sosiaali- ja terveydenhuolto Suomessa, Liimatainen sanoo.

Tavoitteena on ajatella palvelujärjestelmää isompana kokonaisuutena ja kohdentaa resursseja toimintaan, joka on vaikuttavinta.

Pilotissa keskitytään esimerkiksi yleisimpiin kansansairauksiin ja sosiaalipalvelujen osalta pärjäämiseen ja asiakkaan osallisuuteen.

Hankkeen kahden miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan unionin elpymisrahastosta.