Syömishäiriöyksikkö kehittää hoitoa tuloksellisesti Oulussa
Yksikön arkeen kuuluu moniammatillinen työskentely.
Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian syömishäiriöyksikö perustettiin reilu puolitoista vuotta sitten helpottamaan nuorisopsykiatrian osaston potilasruuhkaa. Avaamisen jälkeen ruuhka on helpottanut, ja toimintaa on päästy kehittämään.
Yksikön päiväsairaalassa on kymmenen potilaspaikkaa. Nimensä mukaisesti päiväsairaalassa käydään päivisin. Illat sekä viikonloput potilaat viettävät kotona. Potilaiden alaikäraja on 13 vuotta.
Syömishäiriöyksikössä hoidetaan niin laihuushäiriötä sairastavia kuin ahmimis- ja ahmintahäiriötä sairastavia. Häiriöstä riippuu, miten sitä hoidetaan. Toisessa pyritään ravitsemustilan korjaamiseen ja toisessa opetellaan pois ahmimisesta ahdistuksen hallintakeinona.
– Kun aloitimme, meillä oli toiminnalle raamit, muttei juuri muuta. Sittemmin olemme kirjanneet ylös prosesseja ja muokanneet toimintoja, erikoislääkäri Marja Kaila-Vanhatalo kertoo tiedotteessa .
– Työtä tehdään työpareina ja työtä pääsee kehittämään runsaasti. Tämä on tuonut työssäjaksamista. Yksikössä on ollut myös alusta asti sama työnohjaaja, jonka merkitys on suuri, osastonhoitaja Ulla-Maija Siitonen jatkaa.
Laaja joukko ammattilaisia
Potilaat ovat hoidossa eri mittaisia aikoja. Aluksi sitoudutaan kahden viikon arviointijaksolle, minkä jälkeen arvioidaan hoidon jatkoa.
– Tämä on ollut hyvä myös potilaiden kannalta, sillä kaksi viikkoa on sellainen aika, johon potilaankin on helpompi sitoutua. Meillä on myös intervallijaksoja niille, jotka ovat sairastaneet jo pidempään, Siitonen kertoo.
Yksikössä tehdään töitä moniammatillisesti. Siksi jo hoidontarpeenarvioinnissa pystytään hyödyntämään fysio- ja toimintaterapeutteja. Yksikön arkeen kuuluu omahoitajan tapaaminen kahdesti viikossa ja lääkärin tapaaminen tarpeen mukaan. Lisäksi yksikössä pyöritetään erilaisia ryhmiä. Kaikki eivät osallistu kaikkiin ryhmiin, mutta jokaiselle ryhmälle on luotu oma tavoitteensa ja jokaiselle tapaamiskerralle on oma teemansa.
Ryhmiä on laidasta laitaan, esimerkiksi keittiöryhmässä harjoitellaan joustavuutta tekemällä yhdessä ruokaa.
Yhteistyötä perheiden kanssa
Vanhemmille voi tulla yllätyksenä, miten pitkällä tilanne on siinä vaiheessa, kun hakeudutaan hoitoon. Sairauden luonteeseen kuulu, että se hiipii pikkuhiljaa, eikä siihen havahduta ennen kuin tilanne on jo vakava. Potilaat ohjautuvat yksikköön poliklinikoiden sekä avohoidon kautta.
Alaikäisten potilaiden kohdalla kyse on perhepohjaisesta hoidosta. Siinä otetaan vanhemmat ja koko perhe mukaan hoitoon. Hoitomuoto kantaa paremmin, kun yksikössä tehdyt muutokset jatkuvat myös kotona.
– Kannustamme vanhempia ottamaan meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä. Yhteistyö on tärkeää, jotta voitaisiin palata takaisin siihen, millaista oli ennen sairastumista, Kaila-Vanhatalo sanoo.
