Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon tekeillä lakimuutoksia
Lääkehoito edellyttäisi hallintopäätöstä.
Hallitus esittää lakimuutoksia tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.
Muutoksen jälkeen potilaan psyykkisen sairauden lääkehoito edellyttäisi hallintopäätöstä, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Tämä tarkoittaa, että potilaalla olisi mahdollisuus hakea muutosta päätökseen valittamalla siitä hallinto-oikeuteen.
Lääkitys voitaisiin aloittaa heti muutoksenhausta huolimatta. Päätöstä koskeva muutoksenhakuasia pitäisi käsitellä tuomioistuimessa kiireellisenä.
Tavoite on parantaa potilaan oikeusturvaa tilanteissa, joissa potilas vastustaa lääkehoitoa tai potilaan tahdosta ei ole selvyyttä. Jos potilas ei ole tyytyväinen hallintopäätökseen lääkehoidon perusteista, hänellä olisi oikeus saada tällaisen päätöksen lainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi.
Muutoksen taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) langettava päätös vuodelta 2012. EIT katsoi, että potilaan oikeutta yksityiselämään oli loukattu tahdonvastaisen lääkityksen yhteydessä. Lääkitys perustui lääkärin päätökseen, josta ei voinut valittaa eikä sen asianmukaisuutta muutenkaan tutkia.
Mielenterveyslakia muutettiin tuomion vuoksi 2014. Euroopan neuvosto ilmoitti kesäkuussa 2021, että tuomion täytäntöönpanossa oli edelleen puutteita.
Hallituksen esityksen on määrä yhtenäistää myös kansallisten tuomioistuinten ratkaisuja.
Lakimuutoksella miljoonakustannus
Esitys liittyy valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Määrärahan tarve olisi ensi vuonna 1 371 000 euroa, josta vuosittaisen kulun osuus on 1 061 000 euroa.
Jos jokaiseen tahdosta riippumattomaan hoitojaksoon liittyisi lääkityspäätös, lääkäreiden työmäärä kasvaisi arvion mukaan 2,4 henkilötyövuodella ja hallinnollinen työmäärä 1,3 henkilötyövuodella. Niistä seuraisi vuodessa 800–1 000 valitusta hallinto-oikeuksiin, mistä puolestaan on arvioitu koituvan lisätyötä kuuden tuomarin henkilötyövuoden verran.
Hallituksen esitys ehdottaa muutosta mielenterveyslakiin ja hallinto-oikeuslakiin. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa.
