Tekoälyperehdytykseen tulisi saada aikaa
Sen hyödyntäminen hyvinvointialueilla tarvitsee yhtenäisen linjauksen.
Tekoäly tulee väistämättä yhä tärkeämmäksi osaksi terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Sen vuoksi sen käyttöä kannattaa alkaa opetella, ja siihen tarvitaan myös aikaa. Tämä tuli esille Lääkäriliiton Porin SuomiAreenalla järjestämässä lounastilaisuudessa tiistaina. Tilaisuuden aiheena oli: Miten tekoäly muuttaa terveydenhuoltoa ja lääkärin työtä.
– Tulevaisuudessa tekoäly on osa jokapäiväistä työntekoa, ja vähitellen myös opimme hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Seuraavat vuodet ovat teknologian yleistä oppimista kaikille, kertoi tilaisuudessa puhunut lääkäri ja tekoälytutkija Enni Sanmark , joka työskentelee sekä Husissa että Helsingin yliopistolla.
Hänen mukaansa tekoälyn hyödyntäminen hyvinvointialueilla tarvitsee yhtenäisen linjauksen ja raamit, mikä puolestaan vaatii usein myös asennemuutosta. Hän kertoo esimerkin automaattisesta kirjauksesta. Tutkimusten perusteella se ei ole vähentänyt lääkäreiden työaikaa, koska lääkärit ovat tottuneet kirjatessaan ajattelemaan potilastapauksen.
– Vaikuttaa siltä, että kun lääkäri on tarkistanut automaattisen kirjauksen, hän ei enää muistakaan potilastapausta samoin kuin aiemmin ja joutuu palaamaan siihen uudelleen, usein työpäivän jälkeen. Automaattiset kirjaukset ovat mielestäni järkevä ja aikaa säästävä tapa toimia, mutta asia vaatii ajattelun muutosta siitä, miten muistijälki muodostuu.
Sanmarkin mukaan terveydenhuollon ammattilaisten tekoälykoulutukseen tulee saada aikaa ja resursseja. Tällöin myös muutosvastarinta olisi pienempää ja ihmisille tulisi turvallinen olo työskennellä tekoälyn kanssa.
– Jos on valmiiksi kuormittunut, ei pysty oppimaan uutta, hän muistuttaa.
Mallia muista maista
Tietosuoja on osoittautunut haasteeksi tekoälyn käyttöönotossa etenkin suomalaisessa terveydenhuollossa.
– Tässä asiassa kannattaisi katsoa muita maita. Miksi suomalaisessa terveydenhuollossa ei saa käyttää tietoturvasyistä jotain teknologiaa, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsin terveydenhuollossa, kysyi tilaisuuden toinen puhuja, lääkäri ja Mehiläisen perusterveydenhuollon johtaja Petja Orre .
– Vaikuttaa siltä, että tietosuoja ja tietoturva ovat meillä tärkeämpiä kuin väestön terveys, vaikka asiasta ei ole keskusteltu paikallisen väestön kanssa. Tähän olettamukseen on päädytty hyvin suppeissa piireissä, sanoi Orre.
Hänen mukaansa Suomen terveydenhuollossa olisi tietoa, osaamista ja rahaakin kokeilla tekoälyä turvallisesti ja kontrolloidusti, jos siihen vain löytyisi yhteinen tahtotila.
– Nyt pelätään liikaa virheitä, joita tekoäly voisi tehdä eikä ajatella, että tekoälyn mahdollistamat terveydenhuollon ratkaisut voisivat edistää kymmenien tuhansien potilaiden terveyttä.
Murros lähtee perusterveydenhuollosta
Sanmarkin mukaan terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat hoidon saatavuus, ammattilaisen jaksaminen ja tasalaatuiset palvelut. Näihin tekoälyn käyttö voisi tuoda ratkaisuja.
– Tekoäly on enemmän kuin yksi teknologia, se on mindset-muutos. Tekoälyä pitää oppia käyttämään ja luottamaan siihen.
Tekoäly herätti SuomiAreenan yleisössä vilkasta keskustelua. Mielenterveyspuolella sitä käytetään jo hyvin yleisesti, etenkin nuorten mielenterveyspalveluissa.
Sekä Enni Sanmarkilla että Petja Orrella on tunteisiin perustuva omakohtainen kokemus tekoälystä.
– Otin kuvan kotona pesukoneen virhekoodista ja syötin sen ChatGPT:lle, joka ratkaisi ongelman. Rakastuin siihen saman tien, kertoo Sanmark.
Petja Orre puolestaan pettyi ChatGPT:n ensimmäisiin versioihin, koska se ei pystynytkään ratkaisemaan niitä terveydenhuollon haasteita, joihin hän olisi toivonut siltä apua.
