Terveyden edistäminen voi olla myös rentoa ja hauskaa

SuomiAreenan paneelikeskustelussa toivottiin inhimillistä ja yksilöllistä näkökulmaa vaikkapa arkiliikunnan lisäämiseen ja painonhallintaan. Terveyden edistämiseen ei tarvitsisi aina suhtautua niin ryppyotsaisesti.

Terveyden edistäminen 2020-luvulla -keskustelussa mukana olivat tutkija Tommi Laitio Johns Hopkinsin yliopistosta (vas.), Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Jaana Puhakka, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa ja sähköisestä liiketoiminnasta vastaava Ossi Laukkanen Mehiläisestä sekä juontaja, Kulta ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen.

Terveyden edistäminen 2020-luvulla – paljon puhetta vähän tekoja? oli otsikkona SuomiAreenan MTV-lavalla järjestetyssä paneelikeskustelussa keskiviikkona Porissa, missä ajatuksiaan vaihtoi joukko terveydenhuollon ammattilaisia ja terveyden edistämisen parissa työskenteleviä.

Alustuksen keskustelulle piti Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa tutkijana toimiva Tommi Laitio, joka on edellisen vajaan kymmenen vuoden ajan johtanut Helsingin nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaa.

– Terveyden edistäminen on kaunis sana, eikä varmasti löydy ihmistä, jota terveys ei kiinnostaisi. Mutta kaikkia kiinnostavien ja koskettavien asioiden kääntöpuoli on se, että ne eivät ole oikein kenenkään työtä. Niistä on vaikea saada otetta, mikä on kuntatodellisuudesta tuttua, Laitio totesi.

Hänen mukaansa tämä johtaa välillä siihen, että terveyden edistäminen jää "hankerahalla tehtäväksi pieneksi puuhasteluksi".

– Merkittävin yhteistyön paikka on niissä asioissa, joita kutsuisin aika hähmäisiksi elämäntapakysymyksiksi, kuten vaikka turvallisuus, lasten harrastustoiminta, yksinäisyys ja arkiliikkuminen. Kunnan pitäisi valita, että mihin näistä keskitytään, koska kaikkea ei voi tehdä samaan aikaan.

Terveyttä ei saa työntää kurkusta alas

Laition mukaan o ngelma on kuvattava niin, että siinä kuuluu kuntalaisten elämä.

– Ei niin, että kaupunki työntää terveyttä kurkusta alas, haluatte tai ette. Ihmisten on kyettävä itse päättämään, mutta samalla kokemaan, että olen mukana jossain itseäni suuremmassa.

Hän kertoi esimerkin Helsingistä, missä huomattiin pari vuotta sitten, että alueiden välillä oli valtavat erot siinä, kuinka moni lapsi on musiikki- tai kuvataidekoulussa. Jollakin alueilla neljä prosenttia lapsista harrasti taidetta, joillakin 40.

– Loimme kulttuurin kummilapset -mallin, jossa jokainen Helsingissä syntyvä lapsi kutsutaan jonkin taidelaitoksen kummilapseksi seitsemäksi vuodeksi. Sama laitos kutsuu perhettä ja lasta pari kertaa vuodessa esityksiin ja tapahtumiin, jotka on räätälöity lapsen kehitysvaiheelle. Ratkaisevaa on se, että palvelusta kerrotaan neuvolassa. Tätä mielestäni on yhteistyö.

Jatkuva potilassuhde murtaa jäätä

Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Jaana Puhakan mukaan terveyden edistäminen edellyttää hoidon ja asiakas- tai potilassuhteen jatkuvuutta.

– Jos ihan uppo-outo lääkäri ensimmäisellä vastaanotolla kysyy, että poltatko, paljonko juot viinaa ja mitataanko se vyötärönympärys, se voi tuntua ikävältä. Mutta kun on tavattu useammin, se onnistuu, Puhakka totesi.

Mehiläisen sähköisestä liiketoiminnasta vastaava Ossi Laukkanen korosti, että emme voi enää ajatella, että kaikki tämänikäiset ihmiset haluavat samoja asioita.

– Ihmiset haluavat päästä itse valitsemaan, ja meidän roolimme on suositella ja määritellä, mitä terveyden edistäminen on kaiken muun tarjonnan joukossa, Laukkanen sanoi.

Tommi Laitio (vas.), Ossi Laukkanen Jaana Puhakka, Tiina Mäenpää ja Henna Virtomaa.

Voiko sovelluksiin luottaa?

Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpään mukaan kaikenlaiset digitaaliset sovellukset vaikkapa askelten, painon ja unen laadun mittaamiseen ovat tärkeitä, mutta niiden kehittämistä on edelleen jatkettava.

– Itseäni mietityttää, että perustuvatko kaikki sovellukset tutkittuun tietoon, jotta niihin voi luottaa ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat niitä turvallisesti suositella, Mäenpää sanoi.

Laukkanen myönsi, että alalla on tuhansia toimijoita, joista varmasti kaikki eivät ole luotettavia.

– Ongelma meille ammattilaisille on se, että potilas tulee jonkun hienon ohjelman kanssa, mutta meillä ei ole hajuakaan siitä, että mihin tämä perustuu ja miten mittareita tulkitaan, Puhakka mainitsi.

"Kyllä ne askeleet voi baariinkin ottaa..."

Laitio toivoo terveyden edistämiseen enemmän rentoutta. Hän kertoi lukeneensa hiljattain tutkimuksen ikääntyneiden pyöräilystä Australiassa.

– Siinä sanottiin, että se, onko ihmisellä hauskaa pyöräillessään ennustaa todennäköisemmin sitä, että hän jatkaa pyöräilyä kuin se, osaako hän pyöräillä. Teemme siis mieluiten sitä, mikä on hauskaa. Toivoisin tätä hauskuutta myös keskusteluun terveyden edistämisestä. Voihan sitä vaikka sanoa, että kyllä ne askeleet voi baariinkin ottaa, kunhan ne tulevat otettua, Laitio heitti aiheuttaen ylimääräiset aplodit yleisössä.