Terveysalan tutkimus on investointi, ei kuluerä
Ilman tutkimusta ei synny uutta teknologiaa, uusia hoitoja eikä innovaatioita, muistuttavat Lääkäriliitto, Lääketeollisuus ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Syöpäyhdistys yhteisessä kannanotossaan.
– Tieteellinen tutkimustoiminta on kehittyvän ja vaikuttavan terveydenhuollon edellytys. Vanha sloganimme ”tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa” pitää edelleen paikkansa, toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vahva koulutuspohja on antanut hyvät edellytykset menestyä tutkimustoiminnan eri osa-alueilla. Korkeasti koulutettu väestö luottaa tieteeseen ja ymmärtää tutkimustyön arvon, mikä näkyy esimerkiksi tutkimuspotilaiden sitoutumisena.
Korkeasta koulutuksesta, tutkimustyön arvostuksesta ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälisestä huippumaineesta huolimatta TKI-rahoituksen kehityssuunta on pitkään ollut huolestuttava. Rahoitusta eri muodoissaan on ajettu alas.
– Tutkimusrahoitus on nostettava takaisin nousu-uralle. Kansallinen tavoite on kasvattaa TKI-investoinnit neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, Heistaro sanoo.
– Uudessa sote-mallissa samasta rahoituksesta ovat osin kilpailemassa toisaalta palvelutuotanto, toisaalta koulutus ja tutkimus. On varmistettava, että myös tutkimusresurssit turvataan hyvinvointialueilla.
Kannanotossa huomautetaan myös, että lainsäädäntö ja byrokratia tekevät tutkimustoiminnasta ennakoimatonta ja hidasta.
– Toisiolaki nykymuodossaan haastaa joustavaa tiedonkäyttöä tutkimustarkoituksiin. Laki pitää uudistaa, jotta Suomessa voidaan tehdä laadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta, Heistaro sanoo.
Terveysalan tutkimustyö tulee nähdä investointina, joka tuo uusia hoitoja potilaille ja kehittää hoitokäytäntöjä. Sillä varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyys, vaikuttavuus ja laadukkuus. Tutkimus on investointi kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, kannanotossa korostetaan.
