THL: Diagnoositietojen painoarvon vähentämistä tulisi selvittää
– Vähäisemmän sairastavuustiedon malleilla pystytään arvioimaan hyvinvointialueiden palvelutarvetta kohtuullisen hyvin terveydenhuollossa, sanoo Liina-Kaisa Tynkkynen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa tulisi selvittää. Tilalle tai oheen voitaisiin harkita demografisten mallien käyttöä.
THL on juuri julkaissut työpaperin, joka käsittelee hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista.
Työpaperissa todetaan, että demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa. Niissä palveluiden tarvetta määritellään esimerkiksi iän, sukupuolen ja sosioekonomisten tietojen perusteella.
– THL:n selvityksen mukaan terveydenhuollossa myös yksinkertaisemmat tarvemallit, joissa sairastavuustietoa käytetään vähemmän, selittävät alueen palvelutarvetta melko hyvin, sanoo johtava tutkija, Hyvinvointialueiden rahoitus -tiimin päällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä.
Nykymallissa on useita ongelmia
Hyvinvointialueiden nykyisessä rahoitusmallissa on useita ongelmia. Yksi niistä on vääränlaiset kannustimet. Sairastavuustiedon suuren painoarvon vuoksi alueille voi syntyä epäterve kannuste kirjata diagnoositietoja vain rahoituksen takia.
Hyvinvointialueiden välillä on myös eroja siinä, miten hyvin ne ovat kyenneet toimittamaan mallin kannalta olennaisia tietoja THL:n rekisteriin.
– Ennen kaikkea tämä koskee erilaisia pitkäaikaisdiagnooseja, jotka mallissa huomioidaan. Eri potilas- ja asiakastietojärjestelmät tukevat niiden kirjaamista eri tavoin, Tynkkynen kertoo.
Kokonaan THL ei kuitenkaan luopuisi diagnoositiedoista rahoitusmallissa.
– Ainakin se vaatisi tarkempaa jatkoselvittelyä. Näyttää kuitenkin siltä, että diagnoositietojen painoarvoa voitaisiin mahdollisesti vähentää, Tynkkynen sanoo.
Vanhustenhuollossa sairastavuustiedot tarpeen
Vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osalta demografiset mallit eivät näytä ennustavan palvelutarvetta riittävästi, ja niiden osalta sairastavuustietoja tarvitaan jatkossakin.
Rahoitusmallin uudistamistarpeita on tarkasteltu, koska mallia todennäköisesti uudistetaan tulevalla hallituskaudella. Myös eduskunta on jo linjannut asiasta. THL vastaa rahoitusmallissa käytettävien tarvekertoimien laskennasta.
– Korostamme sitä, että poliitikkojen täytyisi ensin linjata, mitä rahoitusmallilla halutaan saavuttaa. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä, miten se toteutetaan teknisesti, Tynkkynen sanoo.
