Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e50106, www.laakarilehti.fi/e50106

THL: Kaikki nuoret saavat riittävästi proteiinia

Rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan.

Ulla Toikkanen

Rasvan osuus energiansaannista on keskimäärin suositusten mukaista, mutta rasvan laatu ei Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan. Tyydyttyneen rasvan saanti, 14 prosenttia energiansaannista, ylittää selvästi suositellun alle 10 prosenttia energiansaannista. Lähes kaikki nuoret saavat liikaa tyydyttynyttä rasvaa.

Suositeltua vähemmän hiilihydraatteja saa 25 prosenttia tytöistä ja 45 prosenttia pojista. Erityisesti hiilihydraatteihin kuuluvan kuidun saanti jää monella nuorella vähäiseksi. Tytöistä 54 prosenttia ja pojista jopa 78 prosenttia saa kuitua suositeltua vähemmän.

– Hiilihydraatteihin voi liittyä vielä vääriä käsityksiä eikä tiedosteta, että hiilihydraattien laadulla on iso merkitys. Kuitupitoisten hiilihydraattien lähteet, kuten täysjyväviljat, kasvikset, marjat ja hedelmät, yhdistyvät moniin terveyshyötyihin ja ovat tärkeitä monien vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä, kertoo tutkimuspäällikkö Sari Niinistö THL:stä.

– Sen sijaan myös hiilihydraattien lähteenä oleva sokeri sisältää pelkkää energiaa ja puhdistetuissa viljoissa on vähemmän kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita kuin täysjyväviljoissa. Nuoret käyttävät kuitupitoisia hiilihydraattien lähteitä huomattavasti suositeltua vähemmän.

Nuorten ravitsemustutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kansallista tietoa nuorten ravintoaineiden saannista.

THL toteutti tutkimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Siihen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.-luokalta ja toisen asteen 1.–2.-vuosikurssilta.

Osa saa proteiinia suositeltua enemmän

Tytöillä proteiinin osuus energiansaannista on keskimäärin 17 prosenttia ja pojilla 18 prosenttia, kun suositus on 10–20 prosenttia energiansaannista.

Kaikki nuoret saavat riittävästi proteiinia, ja osa saa suositeltuakin enemmän. Suositeltavan saannin ylittää 12 prosenttia tytöistä ja 29 prosenttia pojista.

– Meillä ei ole varsinaista tutkimustietoa mistä tämä johtuu, mutta proteiinibuumi voi olla yksi selittävä tekijä. Pojat syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita lähes kaksinkertaisesti suositeltuun määrään verrattuna, Niinistö sanoo.

Proteiini yhdistetään hänen mukaansa usein terveyteen, aktiiviseen elämäntapaan ja lihaksikkuuteen. Sen merkitystä korostetaan sosiaalisessa mediassa sekä elintarvikkeiden markkinoinnissa ja tuotekehityksessä.

– Tämä voi luoda mielikuvan, että tavallisesta ruoasta on vaikea saada riittävästi proteiinia. Valtaosa suomalaisista nuorista ja työikäisistä saa kuitenkin proteiinia riittävästi monista erilaisista tavallisista ruoista.

Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on monella nuorella tarpeeseen nähden vähäistä. Erityisen yleistä on folaatin niukka saanti, mutta myös C- ja E-vitamiinin sekä raudan, kalsiumin, kaliumin ja sinkin saanti on niukkaa.

D-vitamiinin saanti on riittämätöntä kolmasosalla tytöistä. Vain puolet kaikista nuorista käyttää kaikille alle 18-vuotiaille suositeltua D-vitamiinilisää.

Valtaosa nuorista saa liikaa suolaa, ja noin joka kolmas liikaa sokeria.

Nykyinen ruokaympäristö ei THL:n mukaan riittävästi tue terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Ympäristöä tulisi muokata niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helposti saatavilla, houkuttelevia, kohtuuhintaisia ja näkyvästi esillä.

THL kannattaa elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista sekä energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille.

Lue lisää: Ravitsemus ja raskaus – terveydenhuoltoon tarvitaan koulutusta ja työkaluja

Lue lisää: Kovat rasvat pehmeiksi, niin elämä pitenee

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat