THL: Lasten ja nuorten tulisi saada hoitoa mielenterveyden häiriöihin omista lähipalveluistaan
Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoidon järjestämiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on selvitetty, millaiset tekijät edistävät ja haittaavat lasten ja nuorten mielenterveystyön vaikuttavuutta. Kartoitus on osa kansallista lapsistrategiaa.
– Toimiva mielenterveystyö edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä sekava palvelujärjestelmä heikentää mielenterveystyön vaikuttavuutta, sanoo ylilääkäri Eeva Huikko THL:n tiedotteessa.
– Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämiseen. Tarvittava hoito tulisi saada läheltä lapsia ja nuoria eli terveyskeskuksista ja kouluista. Esitämme myös nuorten palvelujen yläikärajan yhtenäistämistä 24 vuoteen.
Selvityksessä kuultiin lasten ja nuorten omia toiveita palveluidensa järjestämisestä. Heille on tärkeää avun luottamuksellisuus ja nopea saatavuus lähipalveluna. Useimmat toivovat saavansa mielenterveysongelmiinsa hoitoa myös koulussa.
Nuoret ehdottivat monikanavaista mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi palautekyselyiden ja asiakasraatien avulla sekä anonyymien digiraatien ja nuorisovaltuustojen kautta.
THL:n selvityksessä kuultiin asiantuntijoita, jotka työskentelevät perustason palveluissa ja perustason erityispalveluissa (neuvola- ja kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu), erikoissairaanhoidossa, nuorisotyössä ja hallinnossa. Myös lasten ja nuorten näkemyksiä kartoitettiin. Lisäksi perehdyttiin lasten ja nuorten mielenterveystyötä koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin raportteihin ja tutkimuksiin.
