THL:ltä karu arvio hyvinvointialueiden lähtötilanteesta
Ongelmina ovat muun muassa palvelujen saatavuus, talouden hallinta ja henkilöstöpula.
THL on julkaissut valtakunnallisen asiantuntija-arvion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa.
Merkittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä eläköityy tulevina vuosina julkisella sektorilla. Se hankaloittaa entisestään vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa ja väestön palvelujen saatavuutta.
Hyvinvointialueet etsivät aktiivisesti ratkaisuja, joilla edistetään palvelujen saatavuutta, talouden hallintaa sekä henkilöstön riittävyyttä. Alueiden vuoden 2023 talousarviot on laadittu pääosin alijäämäisiksi, ja talouden tasapainottamisohjelmien valmistelu on alkanut.
Ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen haetaan toimintakäytäntöjä ja sähköisiä palveluja kehittämällä sekä palveluverkkoja uudistamalla. Hyvinvointialueet jatkavat sairaanhoitopiirien ja kuntien aloittamia investointeja, joten muun muassa sairaalarakentaminen jatkuu kiivaana myös tulevina vuosina.
Henkilöstöpula ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat monin paikoin sekä perus- että erityistason palvelujen oikea-aikaista saatavuutta.
Odotusaika on pidentynyt
Erityisen vaikea tilanne on haavoittuvassa asemassa olevilla väestöryhmillä. Muun muassa ikääntyneiden pääsy kotihoitoon ja asumispalveluihin on vaikeutunut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin pääsee edelleen monin paikoin huonosti. Erikoissairaanhoitoon odottaneita on aiempaa enemmän, ja odotusaika kiireettömään hoitoon on pidentynyt.
Vuosien ajan jatkunut nuorten ahdistuneisuus- ja masennusoireilun sekä lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu ovat lisänneet palvelujen kysyntää sekä perus- että erityistasolla. Lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa yli kolme kuukautta odottaneiden määrä on viisinkertaistunut kahden viime vuoden aikana.
Eri asiakasryhmien ongelmien monimuotoistuminen on lisännyt entisestään tarvetta yhä vahvempaan palvelujen yhteensovittamiseen. Perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen toteutuu useimmilla hyvinvointialueilla vielä pistemäisesti ja hajanaisesti.
Perusterveydenhuollossa monisairaiden hoidon jatkuvuus on heikentynyt. Moniammatillisuus on kuitenkin kehittynyt ja esimerkiksi perhekeskusten lisääntyminen hyvinvointialueilla parantaa monialaisten palvelujen saatavuutta.
