THL:n kysely: Huumekokeilut ovat yleistyneet
Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat muutoksessa.
Huumekokeilut ovat yleistyneet Suomessa, ja mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime syksynä tekemästä väestökyselystä.
Lähes 30 prosenttia aikuisväestöstä on joskus kokeillut jotain huumetta, yleisimmin kannabista. Kannabista kokeilleiden osuus väestöstä on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista vuoden 2022 29 prosenttiin.
Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi. Seitsemän prosenttia väestöstä kertoi kokeilleensa joskus amfetamiinia, kuusi prosenttia ekstaasia ja kokaiinia viisi prosenttia.
Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.
Useimmiten huumeiden käytössä on kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta.
Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet.
Moni luopuisi rangaistavuudesta
Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Tämä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisisi kannabiksen käytöstä.
– Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä tiedotteessa.
24 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen. 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.
Käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä. Vuonna 2018 osuus oli 50 prosenttia.
Tiedot perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992. Kyselyssä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat tiedonkeruun aikana 15–69-vuotiaita.
