Terveydenhuolto

Toisiolaista uhka kansainväliselle tieteelliselle yhteistyölle

Tyksin toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen vaatii toisiolain avaamista.

Ulla Toikkanen

Adobe/AOP

Toisiolain, EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n ja henkilötiedon määritelmän liian tiukkojen tulkintojen vuoksi Suomi ei voi liittyä kansainvälisiin rekistereihin, kertoo toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen Tyksin Lasten ja nuorten klinikasta. 

Toisiolaki käytännössä estää kansallisten rekisterien muodostamisen. Tilanne on Lukkarisen mukaan erittäin ongelmallinen. Hänestä lainsäätäjät ovat tehneet ison virheen. 

– Toisiolaki ei vaikutuksiltaan kunnioita potilaan perustuslaillisia oikeuksia. Lain ongelmien johdosta jopa elintärkeät rekisterit, kuten elinsiirtorekisterit, eivät olisi mahdollisia. Tätä emme voi hyväksyä.

Ongelmat selvitettävä pian

Kansainvälinen tieteellinen yhteistyö uhkaa loppua, jos pulmia ei ratkaista nopeasti. Lukkarinen sanoo, että käytännössä ainoa keino on avata toisiolaki ja poistaa EU-direktiiviä tiukemmat rajaukset ja määrittelyt.

– THL ylläpitää ja kehittää yhdeksää kansallista laaturekisteriä, jotka kattavat kansantauteja. Meillä on noin 10 000 muuta sairautta ja satoja sairausryhmiä, jotka jäävät näiden rekistereiden ulkopuolelle ja jotka hyötyisivät niistä.

Lukkarinen toivoo, että THL ja yliopistosairaalat keräisivät yhdessä kansalliset rekisterit ja liittäisivät ne kansainvälisiin rekistereihin.

– Tämä olisi potilaiden etu.

Yliopistosairaalat vaativat muutosta 

Yliopistosairaalat tekivät viime vuonna eduskunnalle vetoomuksen toisiolain muuttamiseksi. Niiden mukaan on tarpeellista sovittaa yhteen kansallinen toisiolaki ja eurooppalaiset käytänteet arkaluonteisten terveystietojen käsittelyssä. Lainsäätäjän tulisi kiireellisesti selvittää oikeudellisesti tämä asiakokonaisuus ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset.

Yliopistosairaalat toteavat, että toisiolain soveltaminen tällaisenaan vaarantaa yhteistyön kansainvälisessä rekisteritutkimuksessa ja sen myötä muun muassa harvinaissairauksien tutkimuksen Suomessa. 

Uhkana on myös, etteivät esimerkiksi kantasoluhoidot, elinsiirrot, lasten syöpien ja sydänvikojen hoidot sekä harvinaisten syöpien hoidot enää kehity tai alkavat jopa taantua.

Laaturekistereihin resursseja

Sosiaali- ja terveysministeriö nimesi asetuksella yhdeksän kansallista laaturekisteriä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulle. Laaturekisterit valittiin kansanterveydellisen merkityksen, jo edenneen tietotuotannon sekä tietosuojalainsäädännön näkökulmien perusteella.

Ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä on saanut paljon yhteydenottoja tahoilta, jotka haluaisivat olla mukana perustamassa lakisääteistä laaturekisteriä. Hän ei tiedä, antaako STM myöhemmin uuden asetuksen, jolla laaturekistereitä lisättäisiin.

Lue myös

Salonen tähdentää, että laaturekistereiden perustaminen ja ylläpitäminen vaativat resursseja. Viime kehysriihessä osoitetut resurssit ovat todella niukat edes näiden yhdeksän laaturekisterin ylläpitämiseen. 

– THL on arvioinut, että tarvittaisiin vähintään kaksinkertainen summa laaturekisterien kehittämiseen. Nykyiset rekisterit eivät ole valmiita, ja niitä parannetaan resurssien sallimassa tahdissa.

Toiminnan perusta kuntoon

Salosen mukaan vielä ei ole olemassa toimintamallia, miten mahdolliset uudet laaturekisterit tulisivat asetukseen. 

Laaturekisterien toiminnan vakiinnuttaminen on Salosen mielestä nyt ensisijaisen tärkeää. Tämän jälkeen niiden määrän lisääminen on helpompaa. 

Salonen on sanonut lisää laaturekistereitä toivoville, että valmistelutyötä kannattaa tehdä jo nyt. Rekisterien kehittäminen on sekä työlästä että hidasta ja vaatii keskustelua mukana olevien tahojen kanssa.

– Siihen pitää sitoutua, ja jonkin tahon tulee johtaa tekemistä.

Salosen mielestä pitäisi miettiä, mitkä ovat kunkin potilasryhmän laaturekisterin tärkeimmät tavoitteet ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Aika helposti hypätään näiden asioiden yli ja ryhdytään miettimään, mitä tietoja haluttaisiin kerätä.

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030