Tuleeko ratkaisu kasvaviin hoitojonoihin Yhdysvalloista?

Case Management -toimintamallissa potilaalle nimetään oma vastuuhenkilö, joka ottaa kopin kokonaisuudesta. Sen avulla voidaan vähentää pyöröovi-ilmiötä ja potilaskohtaisia hoidon kustannuksia.

Yhdysvaltalainen terveydenhuollon johtamisen asiantuntija Greg Cunningham vieraili Suomessa kertomassa, miten sikäläiset sairaalat ovat onnistuneet vähentämään potilaskohtaisia hoidon kustannuksia ja pyöröovi-ilmiötä, sekä parantamaan potilaiden sitoutumista hoitoon samalla, kun kustannukset ovat laskeneet – ilman hoidon laadun heikkenemistä.

Avaimena on Case Management -toimintamalli, jonka käyttöönottoa Cunningham on edistänyt Yhdysvalloissa 25 vuoden ajan. Termille ei ole vakiintunutta suomennosta, mutta käytännössä kyse on potilaan hoitokokonaisuuden koordinoinnista varta vasten siihen nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta.

Cunningham tuli Suomeen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kutsumana. Hän esitteli mallia sosiaali- ja terveysministeriölle, valtionvarainministeriölle, Husin toimialajohdolle, hyvinvointialueiden johtajille ja Asiakas- ja potilasturvallisuuden IV kansallisessa seminaarissa Vaasassa elokuun lopulla.

Tuleeko ratkaisu Suomen terveydenhuollon kasvaviin hoitojonoihin siis Yhdysvalloista?

Henkilökunnan yhteinen missio

Case Management -toimintamallissa parannetaan hoidon suunnitelmallisuutta, yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta. Potilaalle nimetään yhteyshenkilö, eli Case Manager tai suomeksi esimerkiksi asiakkaspäällikkö, joka toimii linkkinä potilaan, tarvittaessa hänen läheisen, hoitavien tahojen sekä erikoisalojen välillä.

Case Managerit voivat taustakoulutukseltaan olla sairaanhoitajia tai sosiaalityöntekijöitä. Työ edellyttää tiivistä yhteistyötä hoitohenkilökunnan, terapeuttien, lääkäreiden ja sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa.

Asiakaspäällikön vastuulla on potilaan hoidon nykytilanteen kartoitus, hoidon koordinointi, seuraaminen ja tukeminen. Hänen pitää voida myös kyseenalaistaa tehtyjä päätöksiä ja hoitosuunnitelmaa.

Äärimmäisen tärkeää on se, että roolit ovat selkeästi määriteltyjä ja jokainen tietää oman tehtävänsä. Cunninghamin mukaan Yhdysvalloissa ei alkuun onnistuttu tässä. Seurauksena oli päällekkäisyyttä ja sekaannusta siitä, kuka on vastuussa mistäkin ja astuuko joku oman osaamisalueensa ulkopuolelle ja toisten varpaille.

Rakentavan yhteistyön kehittämisessä eri ammattiryhmien välille on mennyt vuosia.

Selkeiden roolien lisäksi työnantajan tulee huolehtia kouluttamisesta, ei vaan antaa uutta titteliä case management -tiimissä ja toivottaa onnea matkaan. Kaikkien henkilökunnassa tulee ymmärtää ja arvostaa toistensa tehtäviä ja osaamista. 

– On elintärkeää, että lääkäri tekee lopulliset päätökset potilaan hoidosta.

– Organisaation toimintakulttuurin täytyy olla avoin vaihtoehtoisille tavoille toimia, kehittymiselle ja muutoksille, jotka nousevat Case Management -toiminnasta. Johdon tulee osoittaa kiinnostusta myös keskeisiin tulosmittareihin.

Mallin onnistuminen riippuu paljolti siitä, että koko henkilökunta saadaan mukaan "yhteiseen missioon".

– Jokaisen pitää ymmärtää, miksi tätä tehdään.

Onnistuessaan toimintamalli hyödyttää Cunninghamin mukaan lääkäreitä siinä, että sen avulla pystytään tarjoamaan tehokkaampia hoitoprosesseja. Potilaiden kulkua terveydenhuoltojärjestelmässä pystytään sujuvoittamaan ja hoidon kokonaisuutta suunnittelemaan ennakoivammin.

Hyviä kokemuksia Vaasasta

Pohjanmaan hyvinvointialueella aloitettiin Case management -toiminta vuonna 2016 Vaasan keskussairaalassa. Se koettiin tarpeelliseksi hoitoon palaavien asiakkaiden juurisyiden löytämiseksi sekä hoidon suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi.

Kokemuksista kertoi hoitotyön asiantuntija Eeva-Kaisa Liukkonen Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen seminaarissa.

Suuri osa Case Managerille ohjattavista asiakkaista Vaasassa on vanhuksia, päihde- ja mielenterveysongelmaisia sekä kipupotilaita. He tarvitsevat paljon apua ja tukea hoidossaan, heillä on useita hoitokontakteja eikä kenelläkään ole kokonaisuus hallinnassa.

Case Manager arvioi asiakkaan elämäntilanteen harrastuksia myöden. Tämän pohjalta laaditaan hoitosuunnitelma moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena on saada asiakas sitoutumaan hoitoon.

– Case Manager on ikään kuin asiakkaan asianajaja, Liukkonen sanoi.

Kokemukset ovat olleet hyviä. Säästöjä on tullut ohjaamisesta oikeisiin hoitoprosesseihin ja turhat käynnit ovat vähentyneet. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että saavat hoitoa, kokonaisuus on jonkun hallussa eikä apua tarvitse yrittää hakea monesta eri paikasta.

Haasteena on löytää tällaista apua tarvitsevat ihmiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tilanne on ehtinyt pirstaloitua.

Tällä hetkellä sairaalassa työskentelee kaksi Case Manageria, toinen päivystyksessä ja toinen kuntoutuksessa. Heillä on tukenaan laajat verkostot kuntien kanssa. Tarkoitus on laajentaa toimintaa.