Tuoko uusi lääkityslista ratkaisun PKV-lääkeongelmaan?

Potilas voi kieltää tietojensa näkymisen Kannassa, eikä käytäntö ole kaikille lääkäreille tuttu. Vaaratilanteita syntyy erityisesti PKV-lääkkeissä.

Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e47891, www.laakarilehti.fi/e47891

Moni lääkäri ei tiedä, että potilailla on oikeus piilottaa reseptejä Kanta-palvelusta.

Kaikki lääkärit eivät myöskään tiedä, missä tilanteissa tiedot voi ja pitää tarkistaa.

Tämän on huomannut Terveystalon Uudenmaan alueen vastaava lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Sotamaa.

– Koen syvää turhautumista tilanteesta. Erityisen vakavaa tämä on PKV-lääkkeiden eli keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kohdalla. Potilas haluaa piilottaa ne mahdollisesti siksi, että niillä on riippuvuutta aiheuttava vaikutus. Hän voi varata vaikka kymmenen aikaa päivässä eri yksityislääkäreille, jotka eivät välttämättä näe toistensa kirjauksia.

Sotamaa korostaa, että PKV-lääkkeitä tulisi määrätä harkiten ja vain vakituisessa hoitosuhteessa olevalle potilaalle.

Lääkärin tulisi aina tehdä PKV-haku määrätessään samankaltaisia lääkkeitä.

– Usein oletetaan, että kaikki Reseptikeskuksen lääkkeet näkyvät tavallisella haulla, mutta näin ei ole.

Sotamaa kertoo, että vaaratilanteita syntyy toistuvasti, kun lääkärit määräävät hyvässä uskossa PKV-lääkkeitä potilaille, joiden lääkityksen he luulevat hallitsevansa.

– Kun kysytään, miksi he eivät tehneet PKV-hakua, vastaus on, ettei sen tarpeesta tiedetty ja Kanta-haun luultiin riittävän.

Aihe toistuu lääkäreiden somessa

Työskennellessään terveyskeskuksessa esihenkilönä Sotamaa kävi asian läpi jokaisen uuden lääkärin kanssa, koska harva oli siitä tietoinen.

– Myös Terveystalossa asiaa käydään läpi vastaavan lääkärin perehdytyksissä. Toivomme, että kaikki lääkärikollegamme osallistuisivat perehdytyksiin ja lääkärikokouksiin, joissa asiaa käydään läpi.

Sotamaa ihmettelee, kenen vastuulla asiaan perehdyttäminen on, kun se ei vaikuta olevan tuttu vastavalmistuneille eikä kokeneille lääkäreille.

– Lisäksi haitallisten lääkkeiden mitätöintiin liittyvä lainsäädäntö on epäselvää, myös erikoissairaanhoidossa. Tämä on tullut ilmi toistuvasti.

Käytäntö unohtuu ilman kertaamista

Joissain potilastietojärjestelmissä PKV-haku on pakotettu, eli jos lääkäri määrää tällaista lääkettä, hänen on tehtävä haku.

Näin on esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha).

Varhan hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi sanoo, että PKV-hakuun liittyvä käytäntö unohtuu helposti ilman säännöllistä kertaamista.

– Kun Reseptikeskuksesta tulee PKV-lääkkeen uusintapyyntö, meidän järjestelmässämme on tehtävä erikseen PKV-haku. Se ohittaa potilaan asettamat kiellot, Peltoniemi kertoo.

Asia käydään läpi perehdytyksessä, mutta kertauksen tarve korostuu erityisesti sijaisten kohdalla.

– Uusia lääkkeitä tulee jatkuvasti, ja lääkärin pitäisi tunnistaa nimistä, kuuluuko valmiste PKV-lääkkeisiin. Esimerkiksi ADHD-lääkkeiden määrä on kasvanut huomattavasti, ja valtaosa edellyttää PKV-hakua.

Peltoniemi toivoisi potilastietojärjestelmästä automaattista tukea.

– Olisi hyvä, jos PKV-lääkkeet erottuisivat järjestelmässä esimerkiksi väreillä, jotta asia huomattaisiin helpommin.

Lääkkeen tarve varmistettava aina

Lääkärin tulee lain mukaan noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta määrätessään PKV- ja huumausainelääkkeitä, muistuttaa ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Lupa- ja valvontavirastosta (LVV).

Lääkäri ei voi ohittaa niissä Reseptikeskusta.

– PKV-määräykset on aina tarkistettava. Tästä on ollut epäselvyyttä, mutta potilas ei voi kieltää näiden tietojen tarkistamista.

Liukkonen muistuttaa, että lääkärin on aina varmistuttava lääkkeen tarpeesta.

Epätarkoituksenmukainen määrääminen korostuu juuri PKV-lääkkeissä, ja tällöin LVV voi rajoittaa lääkärin oikeutta määrätä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Tapauksia on ollut runsaat kymmenen vuodessa. Vuonna 2021 niitä oli 19.

Tietoja rajannut 54 500 henkilöä

Kanta-palveluiden liiketoiminnan asiantuntija Sini Palo Kelasta kertoo, että reseptitietojen luovutuskieltoihin liittyviä kysymyksiä tulee sekä terveydenhuollosta että kansalaisilta.

Kieltoja on mahdollista tehdä kaikkiin resepteihin, ja myös potilastietojen luovuttamista voi kieltää.

– Tällä hetkellä reseptitietojen käyttöä on rajannut 54 500 henkilöä. Kielto voi olla yhteen tai useampaan reseptiin.

Kanta-palvelun toiminnallisuus perustuu lainsäädäntöön, kuten yksityisyydensuojaan ja potilaan oikeuteen päättää omista terveystiedoistaan. Tietojen luovutuskielto perustuu lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä.

Hoitaessaan potilasta lääkäri näkee kuitenkin aina kaikki itse määräämänsä lääkkeet.

Ja jos hän määrää tai uusii PKV- tai huumausainelääkkeitä, hän näkee myös potilaalle aiemmin määrätyt vastaavat lääkkeet, vaikka potilas olisi tehnyt tietojen luovutuskiellon.

– Lääkärin pitää vain tehdä erikseen kysely vastaavista lääkkeistä reseptikeskuksesta, Palo lisää.

Lääkärillä on oikeus katsoa reseptitietoja, kun hän hoitaa potilasta. Erillistä lupaa ei silloin tarvita. Jos haluaa katsoa reseptitietoja muuten, lupa on kysyttävä.

Kaikista tietojen katseluista jää lokitiedot. Potilas näkee OmaKannasta, missä organisaatioissa hänen tietojaan on katsottu.

Sini Palo muistuttaa, että Kanta-palvelujen koulutus on työnantajan vastuulla.

– Kun terveydenhuollon toimija aloittaa palveluiden käytön, se sitoutuu kouluttamaan henkilöstönsä yhteisten toimintamallien mukaisesti.

Ymmärtääkö potilas riskit?

Tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta toteaa, että, lääkemääräysten piilottaminen voi joissain tapauksissa olla riski lääkitys- ja potilasturvallisuudelle.

– Ongelmia voi tulla esimerkiksi lääkitystiedon ajantasaistamisessa, yhteisvaikutusten tarkistuksessa tai muissa lääkehoidon tarkastuksissa.

Myös Jutta Peltoniemi pitää asiaa lääkärin työn kannalta ongelmallisena.

– Lääkärillä on hoitovastuu, mutta jos hänellä on vain osa tiedoista, kokonaiskuva jää puutteelliseksi. On myös syytä pohtia, ymmärtääkö potilas kiellon mahdolliset riskit. Hänelle jää suuri vastuu, eikä hänellä ole terveydenhuollon koulutusta.

Kaisa Sotamaa on samaa mieltä. Jos osa tiedoista puuttuu, esimerkiksi interaktioiden riski kasvaa.

– Potilaan kokonaiskuva olisi tärkeää nähdä. Me olemme kiinnostuneita potilaan parhaasta, emmekä tuomitse.

Lue lisää: Kanta-lääkityslistaan tulee valmistautua jo nyt

Kirjoittaja

Anni Teppo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030