Tutkimus: Nopeampi hoitoonpääsy parantaisi lymfoomapotilaiden ennustetta
Julkisessa perusterveyshuollossa hoitoon pääsy ensioireiden alkamisesta kesti noin seitsemän kuukautta.
Viiveettömällä hoitoonpääsyllä ja diagnostisten tutkimusten nopeammalla aloittamisella voitaisiin säästää lymfoomapotilaiden kärsimyksiä ja hoitoon liittyviä merkittäviä kustannuksia, selviää Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikön tutkimuksesta.
Monikeskustutkimuksessa selvitettiin 170:n aggressiivista lymfoomaa sairastavan potilaan hoitoon pääsyä ja diagnostiikkaketjun nopeutta. Tutkimus toteutettiin vuosina 2016–2020 ja siinä oli mukana neljä yliopistollista sairaalaa sekä kolme keskussairaalaa.
Potilaat haastateltiin oireiden alkamisajankohdan, sosioekonomisen taustan ja terveydenhuollon kontaktien suhteen. Lisäksi diagnostiset ajankohdat, taudin levinneisyys, riskitekijät, annettu hoito ja saavutettu hoitotulos tarkastettiin myös potilasasiakirjamerkinnöistä.
Julkisella hoitoon pääsy puolta hitaampaa
Tutkimuksen perusteella aika oireiden alusta ensimmäiseen yhteydenottoon terveydenhuoltoon kesti potilailla keskimäärin 54 päivää. Ensimmäisestä yhteydenotosta kului keskimäärin 56 päivää ensimmäiseen sairaalakäyntiin ja tästä 32 päivää hoidon aloitukseen. Aika oireiden alusta näytteenottoon vei keskimäärin 130 päivää.
Pidempi aika oireiden alkamisesta näytteenottoon korreloi laajemmin levinneeseen tautiin ja huonompaan ennusteeseen. Potilailla, joilla aika oireiden alusta näytteenottoon oli 49 päivää tai vähemmän, kahden vuoden aikana 11 prosenttia kuoli tai heidän tautinsa uusiutui. Mikäli viive oli yli 49 päivää, vastaava luku oli 26 prosenttia.
Tarkemmassa analyysissä todettiin, että hitaimmin hoitoon pääsivät vanhemmat ihmiset ja lesket. Myös ensimmäinen terveydenhuollon kontaktipaikka oli keskeisessä asemassa. Kun tarkasteltiin aikaa ensioireista hoidon käynnistymiseen, oli julkinen perusterveydenhuolto lähes puolta hitaampi kuin työterveyshuolto tai yksityinen terveysasema. Yksityisellä hoidon käynnistyumiseen meni 123 päivää eli noin neljä kuukautta, kun vastaava luku julkisessa perusterveyshuollossa oli keskimäärin 207 päivää eli noin seitsemän kuukautta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kahdessa eri artikkelissa Cancer Medicine -lehdessä.
Diagnostiikassa todettiin sosioekonomista epätasa-arvoa, joista yksi merkittävä selittäjä on pääsy työterveyshuollon tai yksityisen terveydenhuollon palveluihin.
Tämä tutkimus on tehty ennen korona-aikaa ja sote-uudistusta. Uuden tutkimuksen avulla olisi mahdollista selvittää, ovatko hyvinvointialueet ja palveluverkkojen uudelleenjärjestäytyminen onnistuneet tehtävässään hoitoon pääsyn, sekä yhdenvertaisen diagnostiikan ja hoidon parantamisessa.
