Tutkimus: Yli puolet oikeuspsykiatrisen sairaalan työväkivaltailmoituksista koski vakavaa väkivaltaa
”Sen ajatellaan olevan osa työtä, vaikka ei niin ei pitäisi olla.”
Yli kaksi kolmasosaa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa työskentelevää hoitajaa kokee vuosittain työväkivaltaa.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteiden laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan vakavia väkivaltatilanteita oikeuspsykiatrisessa sairaalassa oli 52 prosenttia kaikista väkivaltatapauksista, mikä on enemmän kuin kansainvälisessä vertailussa.
Vakavaksi väkivallaksi luokitellaan fyysinen väkivalta, kuten lyöminen, potkiminen, pureminen, kaulan kuristaminen.
– Väkivallan koetaan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa olevan osa työtä, vaikka ei niin ei pitäisi tietenkään olla, kertoo väitöskirjatutkija Matias Karvonen, joka on itsekin työskennellyt sairaanhoitajana oikeuspsykiatrisessa sairaalassa.
Toimintaympäristössä, jossa potilailla on rikollistaustaa, psykoosisairauksia ja päihdeongelmia, ovat väkivaltatilateet Karvosen mukaan vaikeasti ennakoitavia, vaikka henkilökunta olisi koulutettu varautumaan niihin.
Ulkoilutilanteet erityisen riskialttiita
Vakavat työväkivaltatilanteet liittyivät erityisesti päivän ja iltapäivän aktiivisiin osastotilanteisiin. Erityisesti potilaiden ulkoilutilanteet nousivat tutkimuksessa esiin riskialttiina arjen toimintona. Ulkoiluun liittyvissä tilanteissa väkivalta oli usein fyysistä, kuten lyömistä, potkimista tai puremista. Ulkoilun ja vakavan työväkivallan yhteyden voimakkuus oli tutkimuksessa kuitenkin pieni, joten ulkoilu tulisi nähdä yhtenä riskikontekstina muiden joukossa.
– Ulkoilua itsessään ei pidä nähdä ongelmana, sillä se on potilaille tärkeä osa hyvinvointia ja kuntoutumista. Sen sijaan tulokset korostavat sitä, että ulkoilutilanteisiin on hyvä valmistautua huolellisesti. On arvioitava potilaan psyykkinen vointi, varmistettava riittävä henkilöstö ja sovittava selkeät toimintatavat.
Riittävä henkilöstömäärä ehkäisee väkivaltaa
Tutkimuksen perusteella työväkivallan ehkäisyssä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti toistuviin korkean riskin tilanteisiin. Esimerkiksi iltapäivän vilkkaat osastoajat, potilashuoneet, eristyshuoneet, päivähuoneet ja ulkoilutilanteet voivat vaatia tavallista tarkempaa ennakointia.
Karvosen mukaan keskeisiä väkivallan ehkäisykeinoja ovat riittävä henkilöstömitoitus, dynaaminen väkivaltariskin arviointi ja väkivallanhallintakoulutus.
– Hoitajan ei pitäisi mennä esimerkiksi eristystiloihin yksin.
Tutkimus perustuu yhden sairaalan vapaaehtoisiin vaaratapahtumaraportteihin. Tutkimuksessa analysoitiin 956 hoitohenkilökunnan suomalaisessa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa tekemää työväkivaltailmoitusta vuosilta 2020–2024. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa työväkivaltatilanteiden ajankohtaa, paikkaa, osastoa ja yhteyttä oikeuspsykiatristen potilaiden arjen toimintoihin.
Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing -lehdessä julkaistu tutkimus on osa sairaanhoitaja, TtM Matias Karvosen hoitotieteen alan väitöskirjaa.
Jutun otsikkoa on täsmennetty 21.7. klo 12.42.
