Työhön liittyvä stressi yleistyi koronavuosina
Koettu stressi lisääntyi erityisesti opetus- ja hoitoaloilla.
Työhön liittyvä stressi on yleistynyt merkittävästi koronavuosina. Koettu stressi lisääntyi erityisesti opetus- ja hoitoaloilla, joilla sitä kokee jo noin 40 prosenttia työntekijöistä.
Tämä ilmenee Turun yliopiston työterveyshuollon oppiaineen tekemästä seurantatutkimuksesta. Tutkimus käsitteli työhön liittyvän stressin yleisyyttä ja stressin riskiä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä.
Työhön liittyvän stressin riskitekijät ja stressiltä suojaavat tekijät olivat samankaltaisia hoito- ja opetusaloilla. Naiset ja nuoret työntekijät kokivat stressiä useammin kuin vanhemmat työntekijät ja miehet.
Stressi yhteydessä huonoon työviihtyvyyteen
Stressin riskiä lisäsivät liialliseksi koettu työmäärä, kiire ja keskeytykset, avustavan henkilökunnan ja sijaisten puute, väkivalta ja sen uhka, riidat, kiusaaminen ja häirintä lähityöyhteisössä.
Työperäisen stressin määrä oli merkitsevästi vähäisempi, jos työ koettiin mielenkiintoiseksi ja innostavaksi, työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työoloihin, ja vertaistuki oli hyvää.
Stressi oli vahvasti yhteydessä huonoon työviihtyvyyteen, moniin oireisiin, hengitystieinfektioihin ja moniin lääkärin toteamiin sairauksiin.
– Stressiä kokevat työntekijät käyttivät terveydenhuollon palveluja muita enemmän, he olivat saaneet useammin antibioottihoitoja ja heillä oli enemmän pitkiä poissaoloja kuin työntekijöillä, jotka eivät kokeneet stressiä työssään, kertoo työterveyshuollon professori Tuula Putustiedotteessa.
Myös oman terveydentilan heikkeneminen, halu vaihtaa alaa ja työntekijän oma arvio siitä, ettei jaksa nykytyössä eläkeikään asti olivat vahvasti yhteydessä stressiin.
Koronatoimet eivät keskeisiä stressitekijöitä
Hoitoalalla korkein stressitaso oli perusterveydenhuollossa ja selvästi vähäisempi yliopistollisissa sairaaloissa.
Korona-ajan rajoitukset ja tartunnalta suojaavat toimet eivät olleet keskeisiä stressiä lisääviä tekijöitä hoito- ja opetusalan työssä.
Tutkimus tehtiin vuosina 2021–2022 ja tuloksia verrattiin vuosina 2016–2018 tehtyihin kyselyihin.
Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 15000 vastaajaa eri ammateista, ja vertailuaineistona oli ennen koronavuosia kerätyt yli 25000 osallistujan tiedot. Osallistuneista noin 11000 toimi hoitoalalla ja vajaat 3000 opetusalalla. Palveluammatteja edusti noin tuhat vastaajaa.
