Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2025;80:e45138, www.laakarilehti.fi/e45138

Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jääneistä viidesosa ei käyttänyt lääkitystä

Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

Anni Teppo

20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta .

Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä ei kuitenkaan yleensä myönnä työkyvyttömyyseläkettä, ellei sairautta ole hoidettu asianmukaisesti. Mielenterveyshäiriöissä tämä tarkoittaa Käypä hoito -suositusten mukaista mielialalääkkeiden käyttöä.

– On mahdollista, että osa potilaista on todettu hoitoresistenteiksi useiden epäonnistuneiden hoitoyritysten jälkeen. He saattavat liikkua lyhytaikaisten työsuhteiden, sairauslomien ja työttömyyden välillä. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 300 arkipäivää ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan heikoksi, voi olla, että työkyvyttömyyseläke lopulta myönnetään ilman vaatimuksia masennuslääkkeiden lisäkokeilusta, tutkimuksen vastuukirjoittaja Helena Leppänen kertoo tiedotteessa.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei tutkimuksen perusteella kykene tarjoamaan optimaalista hoitoa henkilöille, joilla on riski joutua eläkkeelle yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Yleisiin mielenterveyshäiriöihin kuuluvat masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja posttraumaattinen stressihäiriö.

Pitkäkestoiseksi suunniteltu lääkitys saatetaan lopettaa herkemmin

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että korkeimman tulotason henkilöt ovat sitoutuneempia yli vuoden pituiseen mielialalääkityksen käyttöön kuin matalimman tuloluokan henkilöt.

Tätä voi Leppäsen mukaan selittää se, että lääkehoidon omavastuuosuus on merkittävä kuluerä monelle pienituloiselle, joten pitkäkestoiseksi suunniteltu lääkitys saatetaan lopettaa herkemmin.

– Huomionarvoista on, että mielialalääkityksen käyttö ei itsessään ollut yhteydessä siihen, kuntoutuiko henkilö takaisin työelämään. Sen sijaan kuntoutus – niin ammatillinen kuin psykoterapiakin – oli yhteydessä työhön paluuseen. Havainto vastaa aiempia tutkimuksia, joiden mukaan mielialalääkitys tehoaa yleisten mielenterveyshäiriöiden oireisiin, mutta työkyvyn kohentumiseksi kuntoutustoimenpiteet ovat yleensä tarpeen, Leppänen sanoo.

Lue lisää: Alle 35-vuotiaille eniten mielenterveysperustaisia työkyvyttömyyseläkkeitä

Kirjoittaja

Anni Teppo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030