Työmarkkinajärjestöt: THL:n esitykset ruuhkauttaisivat terveyspalvelut
Niiden mielestä THL:n selvityksessä lähdetään virheellisesti siitä, että työnantajien järjestämän sairaanhoidon rahoitus ja yksityisten terveyspalvelujen kapasiteetti olisivat siirrettävissä hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK pitävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitystä työterveyshuollon sairaanhoidosta puutteellisena ja osin harhaanjohtavana.
Niiden mielestä THL:n hahmottelemien muutosten seuraukset ovat arvioimatta ja johtopäätökset asenteellisia. Selvityksessä lähdetään niiden mukaan virheellisesti myös siitä, että työnantajien järjestämän sairaanhoidon rahoitus ja yksityisten terveyspalvelujen kapasiteetti olisivat siirrettävissä hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
Keskusjärjestöt toteavat, että sote-uudistuksen vaikutukset selviävät vasta usean vuoden kuluttua. Niiden mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että työterveyshuoltoa ylläpidetään ja kehitetään nykymallin pohjalta.
Matalan kynnyksen palveluja käyttöön
Työterveyshuolto on oma erikoisala, jossa tunnetaan työpaikkojen olosuhteet ja työn terveydelliset riskit. Erityisosaamisena on työn ja terveyden yhteensovittaminen.
Ennaltaehkäisevien ja sairaanhoidon palvelujen tavoitteena on työikäisten työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen. EK:n kyselyssä yrityksille (5.3.2023) pidettiin työntekijöiden työkyvyn tukea tärkeimpänä työterveyshuollon tarjoamisen syynä.
Työmarkkinajärjestöt korostavat, että työterveyshuollon sisältöä voidaan kehittää ottamalla käyttöön mahdollisimman oikea-aikaisia ja matalan kynnyksen kohdennettuja palveluita.
Mielenterveyden varhaisen tuen palveluja tarvitaan nykyistä enemmän. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluketjujen toiminnallista yhteistyötä on kehitettävä. Tästä hyvä esimerkki on Työote-toimintamalli, jonka yhteiskunnallinen kustannusvaikuttavuus jo lyhyellä aikavälillä ja muutamassa potilasryhmässä on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
