Työn ja perheen yhteensovittaminen kuormittaa lääkäreitä
Lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt ovat erityisen alttiita työn ja perheen välisille ristiriidoille.
Sote-alalla noin kolmannes naisista sekä miehistä koki, että työstä aiheutuu perheelle ristiriitoja usein tai hyvin usein, kertoo Työterveyslaitoksen johtava tutkija, dosentti Päivi Leino-Arjas.
Lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt ovat erityisen alttiita työn ja perheen välisille ristiriidoille. Tämä ilmeni Työterveyslaitoksen Työn ja perheen yhteensovittamisen kehityspolut naisilla ja miehillä –hankkeessa, jossa Leino-Arjas toimi johtavana tutkijana.
Mukana oli kaksi ainestoa. Työterveyslaitoksen Henkilöstön hyvinvointitutkimuksessa seurattiin sote-työntekijöitä vuodesta 2008 muutaman vuoden välein vuoteen 2021. Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -tutkimuksessa puolestaan tutkittiin keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä kolmesti noin 10 vuoden aikana.
Korkeasti koulutetuilla eniten ongelmia
Korkeasti koulutetut henkilöt kuormittuivat eniten sovittaessaan yhteen työtä ja perhe-elämää. Korkea koulutustaso ennakoi epäedullista kehityspolkua sekä perhe–työ- että työ–perhe-konflikteissa.
Tämä oli Leino-Arjaksen mukaan yllättävää.
– Yleensä kaikenlainen ikävä kertyy vähemmän koulutettujen ryhmiin. Tässä asia olikin päinvastoin, hän sanoo.
Monet tekijät vaikuttivat kuormittumisen taustalla. Niitä ovat esimerkiksi sote-henkilöstön kokema kiire, työn jatkuvat keskeytykset ja ristiriitaiset odotukset.
Sairaalassa työskentelevät kokivat yötyön erityisen kuormittavaksi.
– Myös epäoikeudenmukaisen johtamisen kokemus ja ylipäänsä heikko sosiaalinen liima työyhteisössä tuntuivat olevan riskitekijöitä.
Sen sijaan elintavoilla oli aika vähän merkitystä kuormittumisen kokemuksille. Univaikeudet kasvattivat kuormittumisen riskiä.
