Työn kiinnostavuus tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa
Terveydenhuollon ammattilaiset toivovat omalääkäri- ja omahoitajamallia.
Kestävä terveydenhuolto -verkosto on selvittänyt ensimmäisenä tahona, miten terveydenhuollon ammattilaiset lähtisivät korjaamaan kansalaisten luottamuspulaa terveydenhoitoon.
Terveydenhuollon tutkimusyhtiö NHG:n touko-kesäkuussa 2025 toteuttamaan kyselyyn vastasi 580 terveydenhuollon ammattilaista: sairaanhoitajaa, lääkäriä ja hammaslääkäriä.
Vastaajilta pyydettiin avoimissa kysymyksissä konkreettisia ratkaisuja, joilla kansalaisten luottamusta terveydenhuoltoon voitaisiin parantaa. Vastauksissa korostui tarve nopeampaan ajanvaraukseen, hoitoon pääsyyn ja hoidon jatkuvuuteen eli samoihin asioihin, joista kansalaiset ovat huolissaan.
Useat ammattilaisvastaajat pitivät tärkeimpänä ratkaisuna pysyvää hoitosuhdetta eli mallia, jossa omalääkäri ja -hoitaja toimivat työparina. Omalääkäri- ja -hoitajamallia kannatettiin vastaajien taustasta riippumatta, ja sen uskottiin mahdollistavan paremmin potilaan yksilöllisen ja kiireettömän kohtaamisen.
Lääkäriliitto on esittänyt, että vuoteen 2030 mennessä jokaiselle suomalaiselle taataan omalääkäri, johon saa helposti yhteyden ja jonka vastaanotolle tarvittaessa pääsee kahdessa viikossa. Jotta tähän päästään, toimeenpano pitää käynnistää välittömästi.
Kohtaamista tarvitaan
Vaikka digipalvelut tarjoavat monille tehokkaita kanavia hoidon järjestämiseen, vastaajat korostivat tarvetta säilyttää henkilökohtaisen kohtaamisen mahdollisuus erityisesti iäkkäille tai erityistä tukea tarvitseville. Monimuotoiset palvelumallit nähtiin ratkaisuna, jolla voidaan huomioida erilaiset tarpeet. Vastauksissa korostui halu kohdata potilas yksilönä, ei vain tapauksena, ja kohtaamisiin toivottiin myös lisää aikaa.
– Kansalaisten ja ammattilaisten havainnot terveydenhuollon haasteista käyvät yksiin, ja on tärkeää, että luottamuksen palauttamisesta puhutaan. Ilman sitä koko sote-järjestelmän oikeutus voi horjua. Luottamuksen heikkeneminen on otettava vakavasti, ja meidän on kuunneltava paremmin niin kansalaisia kuin terveydenhuollon ammattilaisia, kun mietimme seuraavia askelia terveydenhuollon uudistamisessa, sanoi Porin SuomiAreenalla puhunut THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen .
– Saamiemme vastausten perusteella ammattilaoiset toivoivat erityisesti julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista yksityisten palveluiden sijaan. Henkilökohtaisella tasolla toivottiin kilpailukykyistä palkkatasoa, mielekästä sisältöä työlle, joustavia työaikaratkaisuja ja pienempää työkuormaa, kertoi tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä NHG:ltä.
Työn kiinnostavuus tärkeintä
Terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin myös, miten eri kannustimet tukisivat alan vetovoimaa, henkilöstön pysyvyyttä ja henkilöstön alueellista saatavuutta.
Työn kiinnostavuus oli kaikkein tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa. Sitä piti tärkeänä 87 prosenttia vastanneista. Myös työyhteisön tuki ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen lisäsivät kiinnostusta alalla työskentelyyn.
Erityisesti tärkeäksi koettu mahdollisuus alalla kehittymiseen on vastatuulessa, kun sote-henkilöstön koulutuksesta leikataan. Hallitus aikoo lakkauttaa julkisen sektorin koulutuskorvauksen, jolla on tähän saakka tuettu työnantajia henkilöstön kouluttamisessa. Lisäksi hallitus on ilmoittanut vähentävänsä sote-henkilöstön erikoistumiskoulutukseen maksettavia korvauksia kertaluontoisesti 15 miljoonalla eurolla vuonna 2026.
Kestävä terveydenhuolto -verkoston teettämään kyselyyn tuloksista keskusteltiin Porin Suomalaisella Klubilla järjestetysssä paneelissa torstaina.
