Työterveyshuollon supistukset näkyvät myös terveysjättien tuloksissa
Säästöpaineissa yritykset saattavat nähdä työterveyshuollon ”helppona” säästökohteena, arvioidaan Työterveyslääkäriyhdistyksestä.
Sekä Terveystalo että Pihlajalinna ovat antaneet tulosvaroituksen eli madaltaneet kuluvan vuoden tulosennustettaan. Yhtenä taustatekijänä on työterveyspalvelujen kysynnän heikentyminen.
Terveystalo nostaa työterveyspalvelut esiin pörssitiedotteissaan ja kertoo niiden kysynnän jatkuneen heikkona. Työterveyshuollettavien määrä on laskenut ja asiakasyritykset supistaneet sopimuksiaan. Yhtiö kertoo odottavansa, että työterveyshuollettavien määrä palaisi ensi vuoden alussa vähitellen kasvuun.
Pihlajalinna kertoo sitä vastoin työterveyden henkilöasiakkaidensa määrän kasvaneen. Yhtiön aiemman puolivuotiskatsauksen perusteella työterveyden liikevaihto on vuoden alkupuoliskolla laskenut hieman. Tuolloin yhtiö totesi muun muassa, että kustannuspaineet ovat johtaneet yrityksissä sopimussisältöjen tiukempaan harkintaan.
Yritysten mukaan tulosnäkymiä on verottanut myös muun muassa tavanomaista matalampi sairastavuus.
Terveystalo ja Pihlajalinna kuuluvat merkittävimpiin työterveyshuollon tuottajiin Suomessa. Molemmat ovat joutuneet käymään viime keväänä muutosneuvotteluja. Alan kolmas suuri toimija Mehiläinen ei ole pörssiyhtiö, joten sen ei tarvitse tiedottaa tulosnäkymistään vastaavalla tarkkuudella.
Työnantaja supistaa mistä helpoimmin pystyy
Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Aulikki Juntunen arvioi, että tarvittaessa työnantajat supistavat sieltä, mistä helpoimmin pystyvät.
– Kyllähän se näkyy, että ala on murroksessa. Se näkyy tietysti eniten sairaanhoidon määrässä, koska se on aina ollutkin työnantajille vapaaehtoista, hän sanoo.
– Jos työpaikoilla menee heikosti, on hyvin oletettavaa, että tietyllä tavalla tehdään muutoksia. Toisaalta voi olla myös niin, että kun ihmisillä on vaikkapa huoli oman työn jatkumisesta, ei myöskään asioida niin herkästi terveydenhuollossa.
Juntunen työskentelee Terveystalossa, mutta kommentoi aihetta nimenomaan Työterveyslääkäriyhdistyksen edustajana.
Hän korostaa, että hänen tietonsa työnantajien motiiveista perustuvat tulkintaan ja siihen, mitä nämä ovat itse kertoneet julkisuudessa. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue ilmoitti hiljattain, että se luopuu työterveyshuollon vapaaehtoisista sairaanhoitopalveluista tasapainottaakseen talouttaan.
Juntunen pohtii, että palvelujen supistaminen voi näkyä viivan alla nopeasti, mutta työterveydenhuollon hyödyt vasta pidemmällä aikavälillä.
– Se saatetaan yrityksissä nähdä niin sanotusti helppona säästökohteena.
Hän lisää, että myös työnantajien tarpeet vaihtelevat ja muuttuvat ajan mittaan. Työterveyshuollossa tarkoituksenmukaista on suunnata sairaanhoitoa sellaisiin sairauksiin tai oireisiin, joiden kautta voidaan puuttua mahdollisiin uhkiin työkyvylle.
– Kokemukseni mukaan työnantajat ovat myös sitä mieltä, että hyvinvoiva ihminen tuottaa paremmin.
